blogi

Home / blogi

2 poikasta pesässä!

  22.9.2020

Tänään lintuhuonetta siivoillessa kuulin, että pöntössä ruokitaan poikasta. Valitettavasti pönttökamera ei ole käytössä tämän pesinnän ajan. Koska viimekertaisen poikueen stressi kertyi liian pahaksi itselleni Bright eyessin nyppiessä poikasia ja kaikenlisäksi himmennin meni taas sekoamaan eikä suostu sammuttamaan valoja täysin öisin, joten se on nyt kiinni ajastimessa joka vie niin paljon tilaa, ettei toinen töpseli mahdu kiinni seinään. Kamera ei siis saisi virtaa, joten on nyt vähän turha itkeä sen perään. Emojen tullessa pesästä syömään, sain kurkattua pesään ja mikä ihana yllätys siellä kohtasi. Poikasia oli kaksin kappalein ja mikä hienointa, toinen on valkopörröinen eli valkokasvo! Karnak myytiin oletettuna puhtaana harmaana, vaikka mahdollisuus piilevään valkokasvoon oli. Viime poikueessa oli vain yksi poikanen ja se oli harmaa, ja näistä poikasista toinen on myös harmaa. Mutta tuo valkopörrö osoitti sen siis, Karnakilla on piilevä valkokasvo! Aivan mielettömän hienoa. Kummallakin emolla on siis valkokasvo piilevänä, mikä on ideaaleinta värin jalostuksen kannalta. Mikäli vanhemmat olisivat fenotyypiltään (visuaalisesti) valkokasvoja, poikasista tulisi todennäköisemmin valkokasvoja, mutta niillä on usein tapana jäädä vähän pienempi kokoiseksi tai muuten vain heiveröisemmäksi. Suomen valkokasvojen tilanne ei ole myöskään mikään kehuttavin, joten niin hienoa saada uutta linjaa ja lupaavista vanhemmista. Tuolla poikasella on mahdollisuus kasvaa vielä todella hienoksi. Todella innolla sitä odotellen!

Nito
J-poikaset

Kävin viime viikolla pitämässä sen luennon Ahlmanilla, ja se meni todella hienosti. Itse jännitin tilannetta niin paljon, mutta kaikki sujui hyvin. Alkujännityksestä päästyäni puhekkin alkoi olemaan helpompaa. Otin mukaani kaksi nuorimmaista poikasta, ja niihin ihastuttiin täysin. Auttoivat hyvin kaikkia rentoutumaan tilanteessa ja kaikille jäi hyvä mieli. Poikaset olivat niin rohkeita ja toimivat hienosti, antoivat muiden pidellä ja ihastella.

Tänä viikonloppuna on taas neitokakadunäyttely! Jännityksellä siis sitä kohti. Toivon että saan haluamani linnut mukaan, mutta sehän on täysin niistä kiinni onnistuuko se. Vauvat joudun ottamaan mukaan, sillä nuorimmat syövät vielä kahdesti päivässä enkä uskalla jättää niitä oman onnensa nojaan koko viikonlopuksi. Tähän vielä tuorein kuva kolmikosta!

Vengeful Spirit, Abyss Shriek & Descending Dark

Undulaattien pesäpöntön suunnittelua

  15.9.2020

Olen nyt pidempään etsinyt sopivaa pönttöä undulaateille, sillä Irithyll onnistuu aina pyörittämään munat pesästä. Haluaisin myös kovin kameran kiinnitettyä undulaattipesään, ilman että undulaatit ylettävät jyrsimään sitä. Olen siis suunnitellut pönttöä kaverin kanssa, joka voisi sitten leikata sen ja voin kasata pesän kotona. Kameralle suunnitellaan vielä jotain suojakoteloa siihen pöntön katolle. Päädyin ratkaisuun missä pönttöön pääsee käsiksi sivusta, eikä katosta. Näin kamera tulee olemaan vähän helpompi lisätä katolle koteloon. Katosta tahtoisin plexisen tai muuten muovisen, jotta sen puhdistaminen olisi helppoa. Alla muutama esimerkkikuva tämän hetkisestä suunnitelmasta. Kameran kotelo puuttuu päältä. 3D undulaatit eivät ole skaalassa pöntön kokoon! Pönttö leikataan 8mm puusta.

Huomenna olis koulutuspäivä Ahlmanin ammattikoulussa. Menen kertomaan linnuista lemmikkinä sekä niiden yleisistä sairauksista. Haluaisin ottaa linnun mukaan, mutta vauvat varmaan rääkyvät koko esityksen päälle ja Punkki on jo tulossa ensiviikon viikonloppuna mökkiviikonloppuun. Se ei ole vielä matkannut poikasajan sairastelua lukuunottamatta, olisihan se hyvä nähdä mitä mieltä se on. Ensiviikonloppuna on myös mökkiviikonlopun yhteydessä neitokakadunäyttely. Olen ystäväni kanssa siis tuomaroimassa. Kiirettä on pitänyt lintujen kanssa siis monesta suunnasta. Odottelen poikasten testien tuloksia vielä kauhealla jännityksellä. Kaikki vauvat ovat siirtyneet lintuhuoneeseen, vaikka saavatkin ruokaa vielä aamuin illoin. Lisään vauvoista pian kuvia taas.

Neitokakadunäyttely 26.9

  10.9.2020

Neitokakadunäyttely Kaijulien Mökkiviikonlopussa!

Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n mökkiviikonlopussa järjestetään ensimmäistä kertaa harrastajien toimesta neitokakadunäyttely 26.9 klo 16!

Näyttelyn tuomareina toimivat kasvattajat Ville Toivonen ja Kiuru Koponen. Näyttelyyn osallistuminen on vapaaehtoista ja täysin ilmaista. Mukaan saavat ilmoittautua kaikki Neitokakaduharrastajat ja lajista kiinnostuneet.

Paikan päällä linnut jaetaan eri luokkiin värin perusteella osallistujamäärä huomioon ottaen. Kustakin luokasta kolme parasta sijoittuu ja saa mukaansa ruusukkeen. Luokkien parhaat kisaavat lopuksi koko näyttelyn kauneimmasta Best In Show- tittelistä. Lisäksi kaikista linnuista valitaan kummankin tuomarin suosikki sekä yleisön toimesta yleisön suosikki. Myös nämä linnut palkitaan ruusukkeella ja osallistuvat Best In Show – kierrokselle. Jokainen lintu saa myös mukaansa arvostelun.

Näyttelyn tarkoituksena on yhteinen hauskanpito lemmikkien parissa sekä lisätä tietoa neitokakadujen rakenteesta ja ominaisuuksista. Lintunäyttelyt ovat yleisiä suurissa lintuharrastajamaissa ja tuomarityöskentelyn osalta pyritään objektiiviseen ja kansainväliset standardit täyttävään arviointiin. Tätä kautta tuomme tutuksi myös tätä Suomessa harvinaisempaa lintuharrastuksen muotoa.

Näyttelyssä noudatetaan Kaijulien yleisiä tapahtumasääntöjä. Toivomme, ettei kukaan toisi lintuaan paikalle väkisin vain näyttelyn vuoksi vaan pyritään tekemään tilaisuudesta hauska yhteinen tilaisuus linnuille ja omistajille!

DNA testit postiin ja lamput vaihtoon

  9.9.2020

Vanhin poikanen on kohta pärjännyt jo viikon lintuhuoneessa. Se tulee edelleen aamuin illoin syömään, mutta on se maistellut tuoreruokaa siellä jo itsekseen. Se myös selkeästi osaa jo lukea parvea ja parvi ymmärtää sen myös. Oikea lintu siitä kasvaakin. Nuoremmat ovat vielä edelleen erillisessä häkissä ja pysyvät pimeämmässä, sillä niiden ei ole vielä aika tulla pesästä. Ne eivät ole kirkkaassa valossa ruokintaa lukuunottamatta. Keskimmäinen poikanen alkaa olla jo isohko ja pääsee varmasti pian myös huoneeseen. Se koettelee siipiään jo paljon ja kiipeilee päälläni kun valmistan ruokaa poikasille.

Tänään oli aika lähettää poikasten DNA-testit labraan. Piti nyppästä poikasilta pepusta muutama höyhen ja pistää pussiin. Nuorimman höyhenet kloaakin ympärillä olivat vielä vähän liian nuoria, nappasin selästä myös muutaman. Toimenpide ei onneksi satu lintuja kuin pienen nipistyksen verran. Eihän se kivaa ollut, mutta tärkeä osa kasvattamista.

Tilaamani lintulamput saapuivat viimein ja sain uudet lintulamput vaihdettua lintuhuoneeseen. Nyt linnuilla on taas uudet lamput sekä tuore uv-valo. Valitettavasti himmennin suuttui juuri päivä ennen lamppujen vaihtoa eikä suostu taaskaan pimentämään huonetta 100% vaan jättää lamput 1% teholle yöllä. Mikä on isojen lamppujen kanssa sen verran valoisaa, että linnut silti pysyvät hereillä. On nyt pitänyt manuaalisesti käydä irroittamassa himmennin seinästä öisin ja aamuisin pistää takaisin kiinni. Hassua miten onkin tottunut siihen miten automatisoitu huone on, vaikka se ei edes ole. Yllättävän paljon on käydä irroittamassa ja pistämässä valo seinään joka aamu ja ilta. Muistakaa vaihtaa lintulamput vuosittain!

Evelynillä ja Karnakilla on pesässä nyt neljä munaa. Pari hautoo myös hienosti munia, joten toivotaan nyt vaan niiden olevan hedelmöittyneitä. Viimeksi pari hoiti poikasen sekä kaksi adoptiolasta niin hyvin, että uskon niiden pärjäävän neljän poikasen kanssa jos ovat kuoriutuakseen.

Viikon päästä menen pitämään Ahlmanin koululle esityksen linnuista lemmikkinä sekä lemmikkilintujen terveydestä. Olen niin hermorauniona, en tiedä miten koskaan uskalsin suostua, mutta nyt mennään eikä meinata. Olen tehnyt pidemmän esitelmän jo, toivotaan ettei kaikki kaadu itse esittämiseen.

Vanhin poikanen
Niton maski alkaa kirkastumaan

Hyvin menee

  2.9.2020

Arki on alkanut sujumaan vauvojen kanssa oikein hyvin. Kahdelle lapselle on nyt tiedossa kodit, katson kolmannen kanssa vielä miten tehdään. Kunhan tuo nuorin nyt tuosta vielä vähän kasvaa ja höyhenet tulevat esiin, voin nypätä kaikilta muutaman höyhenen DNA testiä varten. Mielenkiinnolla odotellen mikä jakauma tässä on. Poikasten luonne erot alkavat jo hahmottua. Kaksi nuorimmaista on todella meneviä ja vanhin vähän varovaisempi alkuun. Otin tässä kuvat poikasista ja tässä ne nyt ovat!

TeraNymphicus’s Descending Dark
02.08.2020
Luonteeltaan ehkä ujoin lapsista, vaikka tilanteeseen tottuessaan onkin todella valloittava tapaus!

TeraNymphicus’s Abyss Shriek
08.08.2020
Todella pirteä ja menevä tapaus. Aina äänessä ja omaa muuten pelottavimman kerjäyshuudon! Siitä syystä oikeastaan tämän nimen päätin juuri kyseiselle poikaselle.

TeraNymphicus’s Vengeful Spirit
11.08.2020
Rohkea ja pirtsakka lapsi. Todella malttamaton ja äänekäs yksilö. Kovin on kiinnostunut kaikesta olisi kokoajan menossa.

Evelyn ja Karnak ovat nyt hetken olleet pesityshäkissä ja löysin eilen ensimmäisen munan pöntöstä. Pari ei vielä haudo, mutta se on tyypillistä, että hautominen aloitetaan vasta toisen tai kolmannen munan jälkeen. Toivotaan parempaa pesitysonnea tälle parille.

Helpotuksen huokasu

  29.8.2020

Poikaset ovat taas oikein elinvoimaisia ja hyvinvoivia. Olen todella helpottunut. Iso urakka ja paljon työtä niiden eteen tehneenä, tuntuu hyvältä nähdä, että tästä voidaan vielä toipua ja asiat järjestyvät. Poikasethan jäivät nyt kaikki käsinruokittavaksi valitettavasti, koska en usko emon yksin jaksaneen enää hoitaa niitä. Poikasten ongelmat alkavat olemaan takana päin. Pienin on kirinyt hyvin, keskimmäisen kupu toimii, se seisoo taas omillaan eivätkä siivet roiku. Näistä kasvaa varmasti vielä ihania lintuja. Ainakin tämän jälkeen on taas kokemusta monen moisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Olen aivan turhan kiintynyt näihin jo, olemme yhdessä kokeneet kaikenlaista. Olen yöni huonosti nukkunut ja tarkistanut, että kaikilla on kaikki hyvin. Ruokin poikasia ja niiden ruokailu ajoista ei oikein voida tinkiä. Omat menot ovat täysin toissijaisia. Jos viimepostauksessa oli epäselvää, niin poikue on saanut nimensä ja tässä ne ovat!

TeraNymphicus’s Descending Dark / 2.8.2020
TeraNymphicus’s Abyss Shriek / 8.8.2020
TeraNymphicus’s Vengeful spirit / 11.8.2020

Poikue sai teemanimet, koska Hollow knight on tosi kuuma juttu tällä hetkellä. Enkä keksinyt tarpeeksi mahtipontisia I-alkuisia nimiä.

Kuputoppi, siipien teippausta, kupissa nukkumista

  26.8.2020

Hetki sitten kerroin nuorimmaisen poikasen menehtyneen. Epäonni ei vaan loppunut siihen. Seuraavana päivänä katselin kamerasta kuinka nyt nuorin poikasista näyttää vähän punertavalta. En uskaltanut odotella asian kanssa niin pitkää kuin viimeksi. Kävin kurkkaamassa miten poikaset voivat. Nuorimman kupu on täysin tyhjä ja vanhemman (keskimmäinen) aivan täysi! Kumpikin hieman kuivuneen oloisia. Isomman kupu oli niin täynnä se oli päässyt venähtämään vähän liiankin isoksi. Se ei enää tyhjentynyt täysin. Nuorimmainen oli taas nestehukkainen ja voimaton. Käväsin kaupassa hakemassa kookosvettä linnuille antamaan hieman puhtia. Päätin nyt ottaa loputkin poikaset käsinruokittavaksi, koska en usko että emo yksin jaksaa. Se jätti jo nuorimmaisen ilman ravintoa ja keskimmäinen poikanen ei olisi pärjännyt enää ilman apua. Päästin siis Iosefkan pesityshäkistä ja hoidan poikaset loppuun itse miten parhaanmukaan pystyn.

Ennenkuin menen asiaan, tahdon painottaa, että en suosittele käsinruokkimista helpoin perustein. Mielestäni se on tehtävä linnun hengen pelastamiseksi. Miksi tässä kävi nyt näin? Kaikki lähti ensin niin pienestä, kuin siitä että isä nyppi poikasia. Otin kaksi vanhinta pois, että nuorimmat kasvavat ja tarkoitus oli palauttaa poikaset takaisin emolle ja poistaa isä. Näin teinkin, mutta isoin poikanen jyräsi pienimmät, joten muiden selviytymisen vuoksi jouduin ottamaan vanhimman ruokittavaksi. Siitä sitten ongelmat lähti etenemään. Emo ei jaksanut sulatella ruokaa, pienin menehtyi kuvun tukkeutumiseen/pysähtymiseen. Nyt nuorin jäi ilman ruokaa emon ollessa liian väsynyt ruokkimaan enää sekä keskimmäinen poikanen oli ylisyötetty joka voi johtaa kuolemaan kuvun venyessä liikaa. Kaikki vähän kasautuivat kerralla ja nyt koin kaikkien parhaaksi jatkaa näin.

Keskimmäisellä poikasella, joka sai muuten nimekseen TeraNymphicus’s Abyss Shriek sen hirvittävän kiljumisen ansiosta,  oli selvästi eniten ongelmaa. Nuorimmainen, eli TeraNymphicus’s Vengeful spirit, oli vain heikko ja nestevajeinen. Se sai voimaa jokaisen ruokailun jälkeen ja on nykyään jo paljon pirteämpi tapaus. Keskimmäisellä poikasella oli ongelmana venynyt kupu, joten ruoka ei tyhjentynyt rauhasvatsaan täysin. Tässä on riski, että kuvun pohjalle jää aina ruokaa joka alkaa pilaantumaan. Oli tehtävä jotain asian estämiseksi. Askartelin ystävän kanssa linnulle pienen kuputopin. Se on tehty itseensä kiinnittyvästä tukisiteestä. Kesti hetki saada sopivan kokoinen ja saada toppi aseteltua linnulle. Poikanen oli jo kovin uupunut, koska en voinut ruokkia sitä kauheasti niin kauan kuin sen kuvun kanssa on ongelmia.

Kuputopin tarkoitus on siis pitää kupua paremmassa asennossa, että se pääsee tyhjenemään rauhasvatsaan. Kuvun ollessa liian löysä ja roikkuva pussi rauhasvatsan alapuolella, ruoka ei pääse helposti kulkeutumaan eteenpäin. Tämä johtaa pohjalla olevan ruoan happamoitumisen ja lopulta pysäyttää kuvun toiminnan ja poikanen kuolee ilman apua.

Ongelmat eivät suinkaan jääneet siihen. Poikasen ollessa aivan liian väsynyt, se roikotti siipiä hyvin alhaalla ja ne alkoivat vääntymään sivulle päin sen ottaessa tukea niistä. Näin pienellä poikasella on vielä iso riski kehittyä virheasentoon, joten ongelmaa oli korjattava. Päädyin teippaamaan siivet varovasti oikeaan asentoon. Teippinä käytin hellävaraista haavateippiä.

Kuputopin prototyyppejä

Se, että siivet lerpattivat miten sattuu, poikanen ei myöskään jaksanut pysyä pystyssä oikeassa asennossa. Matkahäkissä se makasi paljon mahalteen ja aina vähän toiselle kyljelle kellahtaneena. Poikanen jaksoi kyllä pysyä pystyssä ruokinnan aikana ja sen jälkeen, mutta päätyi kuitenkin aina horjahtamaan kyljelleen. Ystävälläni oli aikasemmin samaa poikasten kanssa, ja hän oli ratkaissut pitämällä poikasia mukissa, etteivät ne pääse kaatumaan vääriin asentoihin. Päätin yrittää samaa ja tämä poikanen sai nukkua yön mukissa.

Kaiken tämän hirveän säädön ja vaivan jälkeen oli todella helpottavaa nähdä, että aamulla poikaset voivat todella hyvin. Keskimmäisen kupu oli täysin tyhjentynyt, se pysyy taas pystyssä ja siivet eivät enää roiku. Poistin topin, teipit ja päästin poikasen takasin sisarusten luokse matkahäkkiin. Nuorimmainen poikanen on virkistynyt aivan silmissä. Se ei ole enää yhtään punertava ja se syö todella hyvin. Toivotaan nyt, että selvittiin säikähdyksellä ja pahin olisi nyt takana.

Kupissa nukkuen

Kun kaikki ei mene kuin toivottu

  25.8.2020

Nuorin poikanen menehtyi. Olen aivan surun murtama. Kaikkeni yritin, mutta se oli vielä niin pieni. Huomasin eilen kamerasta, että nuorimmainen vaikuttaa vähän punertavalta, mutta ajattelin sen johtuvan siitä että se on varjossa. Se vaikutti vielä myöhemminkin väsähtäneeltä. Oli siis pakko mennä katsomaan mikä on. Poikanen oli kuin olikin punertava, joka viittaa nestevajeeseen. Sen kuvussa oli kyllä ruokaa, mutta täysin sulamattomia siemeniä. Kupu oli aivan tiivis. Yritin antaa vauvalle hiukan nestettä ja se virkosi vähän. Annoin myös omenaviinietikkaa, jos kuvussa on happamuutta, niin sen saisi eliminoitua. Pidin poikasen lämpimässä ja hieroin sen kupua ja nesteytin sitä, mutta yrityksistä huolimatta se menehtyi. Menehtyi kuvun edelleen ollessa täynnä. Hyvin todennäköisesti kupu oli tukkeutunut ja pysähtynyt ja poikanen ei saanut enää ravinteita. Olisin seuraavaksi yrittänyt kuvun tyhjennystä, jonka olen jo kerran tehnyt Punkille sen kuvun mennessä staasiin. Mutta poikanen menetti vain voimansa ja menehtyi ennen kun kehtasin yrittää.

Asiahan on nyt niin, että otin isän pois pesästä, annoin poikaset emolle. Sillä oli siis 4 lasta yksinhuollettavana. Vanhin lapsi talloi muut poikaset sen kerjätessä ruokaa ja se söi kaikkien edestä. Otin vanhimman poikasen pois, ja emolla näytti menevän heti paremmin. Nyt näyttää siltä, että emo ei ihan jaksa sulatella ruokaa tarpeeksi pitkää poikasille. Onhan emo ensikertalainen ja kolme poikasta oli varmasti paljon. Nyt emolla on enää kaksi poikasta pesässä. Vahdin niitä nyt todella tarkasti, ettei nestevajeen oireita ilmene. Onneksi nämä poikaset ovat jo sen verran isoja, että saavat varmasti vähän sulamattomatkin siemenet liikkumaan kuvussa.

Jokatapauksessa, tässä oli kurjat uutiset. Olen itse aivan rikki. Nämä tilanteet ovat aina niin rankkoja ja kolahtavat niin lujaa. Olen liian investoitunut ja kiintynyt jokaiseen poikaseen ja lintuun. Teen asiaa täydellä sydämellä ja sen vuoksi se myös sattuu aivan suunnattomasti.

4 poikasta!

  17.8.2020

Näyttäisi siltä, että Iosefkalle ja Bright eyessille tuli yhteensä neljä kaunista lasta. Ensimmäinen poikanen on valkopörröinen, eli se on visuaalinen valkokasvo. Loput ovat keltapörröisiä, joten ne ovat harmaita. Kaikki poikaset perivät piilevän harlekiinin. Emot ovat ruokkineet poikasia todella hyvin. Mutta todella todella harmiksi Bright eyes nyppii poikasten päätä. Bright eyessiä Hiro nyppi aikoinaan, huomaan kuinka tämä toimii ihan samallalailla poikasten kanssa nyt. Se ei nypi selkää tai siipisulkia, vaan ainoastaan pään alueen tuppeja, kuten sille tehtiin. Nyppimisen seuraamista oli todella vaikea katsoa kamerasta, kuinka vanhin lapsi yrittää karata isältään ympäri pesää, mutta se ei pääse karkuun. Sen päänahka on nyppimisestä punertava ja ärtynyt. Vanhin poikanen on nyt täysin kalju. Pohdin asiaa pitkään ja hartaasti, mutta menetin yöunet jo pelkästä ajatuksesta kuinka sen poikasen on huono olla. Nuorimpien poikasten takia en uskaltanut ottaa isää vielä pois pesityshäkistä. Päätin ottaa kaksi vanhimpaa poikasta hetkeksi käsinruokittavaksi ja kunnes nuorimmat kaksi vauvaa ovat sen ikäisiä, että niitä voisi alkaa nyppimään, otan isän pois ja annan kaksi vanhempaa poikasta takaisin emolle. Jos emo jostain syystä tästä täysin järkyttyy, kaikki poikaset ovat sen ikäisiä, että pystyn niitä auttamaan. Tällä hetkellä siis minulla on viikon ja kahdenviikon ikäinen poikanen ruokinnassa, kunnes nuorimmaiset kirivät n. viikon ikään ja kaikki poikaset pääsevät taas emon ruokittavaksi ja isä lähtee pesityshäkistä. Poikasia voin tukiruokkia jos vaikuttaa siltä, että emo ei yksin neljää poikasta jaksa, mutta tärkeintä olisi, että linnut tulevat kuitenkin linnun kasvattamiksi. Päivittelen vielä tänne niiden kuulumisia, mutta halusin saada tämän vaan systeemistäni ulos.

Olen hyvin pettynyt, kuinka tuo valkokasvoinen nypittiin aivan kaljuksi, sillä jos se olisi ollut koiras ja muuten lupaava, niin olisin pitänyt sen mielelläni Thlaylille puolisoksi, mutta koska Bright eyes on perinyt nyppimisen “jalon” taidon, en tahdo riskeerata ottaa nypittyä poikasta, joka saattaa jatkaa tätä omille poikasilleen tai puolisoilleen. Olin niin odottanut valkokasvoa piilevällä harlekiinilla Thlaylille puolisoksi, mutta pitänee odottaa seuraavaan poikueeseen ja toimia ajoissa, kun tietää Bright eyessin tavan nyppiä.

En suosittele enkä suosi käsinruokintaa turhaan vain kesyn poikasen aikaansaamiseksi. Kaikki lintuni ovat ensisijaisesti emojen ruokkimia ja käsinruokinta tapaukset eivät koskaan ole kevyin perustein tehty. En opasta sivuillani tai ketään koskaan käsinruokkimaan poikasia ellei kyse ole hätätilanteesta. Nämä poikaset palautuvat emolle n. viikon kuluttua.

Ensimmäinen poikanen

  7.8.2020

Iosefkan ja Bright eyessin ensimmäinen muna on kuoritunut muutama päivä sitten. Muna oli se jonka nostin lattialta ja siirsin pesään kun siirsin emot pesityshäkkiin. Munaa ei haudottu kunnolla, kunnes Iosefka muni 4 uutta munaa ja pari aloittivat kunnollisen hautomisen. Ihme tapahtui ja ensimmäinen muna kuoriutui, vaikka alku hankala olikin. Poikasta on hoidettu hyvin ja se näyttää kasvavan oikein tasaiseen tahtiin. Se saa nyt kunnon etumatkan muihin verrattuna jos nuo neljä kuoriutuvat.

Darkmoon muutti eilen uuteen kotiinsa ja sai ihania neitokakadukavereita uudesta parvesta. Olen iloinen, että lintu pääsi rakastavaan kotiin ja sai heti lajitovereiden seuraa. Todella ihana lintu hän, teki kipeää päästää menemään. Dark soulin kanssa olen miettinyt, josko pesittäisin sitä kerran, ennen kuin se etsii uutta kotiaan. Olen niin rakastunut sen rakenteeseen ja luonteeseen. Voisin yrittää sitä Yharnamin kanssa, jonka hankin alunperin kasvatukseen, mutta Arminin loukattua jalkansa, en oikein tiedä tuleeko niiden aikeista enää mitään. Yharnam on myös muutenkin luonteeltaan tuommoinen playeri joka vehtaa kaikkien naaraiden kanssa, vaikka se aina palaakin Arminin luokse. Uskon, että voin ainakin yrittää tätä paria. Saa nähdä mitä tulee.

Hemwick meni ja säikäytti oikein kunnolla muutama päivä sitten. Näin sen häkin ja seinän välissä, pyrstö pystyssä aivan paikallaan. Olin varma, että se on kuollut sinne, mutta siellä se vaan hautoi munaa aivan paikallaan. Varmaan poikasen syöttöääni saanut sen kateelliseksi, joten pakko päästä taas munimaan itsekin. Sillä on vielä sulkasato kesken, olisi voinut pienen hetken vielä odottaa. Vaihdan sen munat tekomuniin, mitä se saa hautoa kunnes toivottavasti pian kyllästyy.

Dark soul
Hemwick paperipesässään