Blogi

Home / Blogi

+(Shaman & Aiwass) – (Gwyn)

  7.3.2021

Parveen liittyi viikonloppuna upea neitokakadupari Shaman ja Aiwass. Ida-Emilia toi linnut aikoinaan Hollannista. Linnut ovat pesineet jo muutaman poikueen onnistuneesti ja toivon niille vielä hyvää jatkoa tänne. Shaman on homotsygootti pastellikasvo ja puoliso Aiwass on valkokasvo. Niiden poikaset ovat siis aina pastellikasvoja. Pari muutti tänne lauantaina ja ovat jo nyt kuin kotonaan. Ne lentävät taitavasti huoneessa, löysivät vesikupin ja pelletitkin maistuivat kupista. Shaman oli heti huoneeseen päästyään kiinnostunut pesäpöntöstä joka on kiinni pesityshäkissä. Ida kertoikin parin olevan vähän hormoneissa, niin pesiminen kiinnostaisi. Annan niiden kuitenkin nyt ensin hiukan asettua ja tutustua parveen ja huoneeseen hyvin. Shaman on hiukan nyppinyt Aiwassin niskaa, katsotaan onko se jäänyt ikäväksi tavaksi vai voisiko se siitä parantua taas. Tässä kuvat uutukaisista.

Shaman
Aiwass

Tämän viimeisen pesityksen jälkeen olin päättänyt, että Amy ja Gwyn ei vaan toimi. Amylla on ollut ongelmia munia ja sitä on todella hermostuttava seurata. Jokainen niiden yritys on epäonnistunut, en ole nähnyt niiden koskaan parittelevan myöskään. Päätin että luovun parista, mutta Gwynillä on vielä annettavaa, joten se muutti ystävälleni Villelle. Siellä se toivottavasti pääsee vielä pesitykseen ja ehkä joskus sieltä saan jälkeläisen itselleni. Amy hoitaa vielä adoptiolastaan pesässä, mutta sitä ei yhtään liikuttanut Gwynin lähtö. Poistin sen jo aiemmin pesityshäkistä, koska se nyppi poikasta. Amya ei kiinnostanut ollenkaan ja onneksi se pärjäsi hyvin poikasen kanssa. Kun poikanen on muuttanut uuteen kotiinsa, voi Amy muuttaa eläkekotiinsa. Sille on varmasti parempi päästä pesimästä ja ehkä sille löytyy vielä hyvä eläkeiän puoliso seuraksi. Sitä ei varsinaisesti koskaan ole kiinnostanut toiset linnut, se on aina vähän passiivisempi muita kohtaan.  

Poikasen DNA-testi on laitettu postiin, odotellaan mitä sieltä kuuluu. Poikasen pitäisi kohta kiivetä pesästä jo, niin saisin laitettua undulaatit pesimään, koska niillä on ollut niin suuri vire päällä. Katsotaan nyt miten tässä käy.

Punkki pääsi takaisin parveen

  24.2.2021

Kirjoittelin viimeviikolla kuinka löysin Punkin kipeänä lintuhuoneesta. Se oli selkeästi kipeä ja heikko. Se söi todella hitaasti ja tasapaino oli huono. Tunnustellessa huomasin sen olevan todella laiha. Soitin ajan eläinlääkäriin ja sain sille antibioottikuurin. Eilen oli viimeinen annos antibioottia ja Punkki pääsi takaisin muiden luokse. Se kerkesi täällä makkarissa levätä kanssani ja sai vähän massaakin jo. Oli aivan ihana olla sen kanssa täällä hetki. Todella suurta huolta voikin pieni lintu aiheuttaa. 

Punkki pääsi eilen siis takaisin parveen. Riddare oli aivan onnessaan Punkin paluusta. Riddaren veli Nito ei kuitenkaan tästä tykännyt. Nito on yrittänyt jo pidempää saada Riddarea omakseen. Onneksi se ei ole kiinnostunut Nitosta takaisin, koska tästä puuttuukin sisaruspari kiehnäämässä. Nito jahtasi Punkkia ympäri huonetta. Kumpikin oli aivan uuvuksissa lentelystä, mutta nyt vaikuttaa tilanne jo vähän rauhoittuneen. Punkin pitää nyt kuitenkin levätä ja kerätä energiaa ja saada lisää massaa. 

Kylpykin maistui jo
Punkki puolustamassa itseään Niton ilmahyökkäykseltä

Huomasin eilen että undulaattien parisuhdekuviot ovat muuttuneet. Ennen Sebastianilla oli kolme koirasta, Olek, Luke ja Gachiin (sen oma poika). Nyt Gachiin ja Olek ovat ottaneet uudet undulaatit pareikseen. Taisi jakaminen turhauttaa poikia kun lähtivät ja hankkivat omat puolisot. Olen kyllä todella iloinen, että nämä uudet saivat vihdoin parvesta paremman aseman, ne olivat aika paljon vain kahdestaan. Nyt kaikilla parvessa on pari itselleen, joka on hyvä. 

Gachiin valitsi itselleen Ariamiksen
Olek ja Anri

Punkki sairastaa

  17.2.2021

Eilen aamulla heräsin oikein hyvillä mielin. Minut oli haastettu facebookissa kymmenen päivän haasteeseen lisätä kuva rakkaasta lemmikistä. Tälle päivälle valitsin Punkin, koska mietin miten ihana ja rakas se lintu on. Mutta hetki myöhemmin kun siivosin lintuhuonetta, huomasin Punkin istuvan vähän erilaisessa asennossa kun sen tavallisessa nukkuma-asennossa. Se oli todella väsyneen oloinen ja päästi lähelle vähän liian helposti. Se on yleensä todella tarkka milloin ja miten sitä lähestytään. Se otti rapsutuksia vastaan niin mielissään eikä olisi halunnut lopettaa. Siivouksen jälkeen se löytyi ruokalaatikossa hyvin vaikeasti ruokaa etsien. Nostin sen kädelle ja tarjosin hirssiä. Se söi hyvin vaivalloisesti ja hitaasti. Pääsin siinä samalla vähän tunnustelemaan sen vatsaa. Rintalasta tuntui aivan liian selkeästi. Punkki oli laihtunut ihan hirveän määrän ihan lyhyessä ajassa. Eilen se nimittäin oli niin oma itsensä, ettei siitä olisi voinut sanoa jonkun olevan vialla. Soitin eläinlääkäriin ja onneksi saatiin aika noin kahden tunnin päähän tästä. 

Tässä kuvassa Punkki on jo silminnähden sairas. Mutta lintua tuntematta se saattaisi näyttää väsyneeltä tai juuri heränneeltä. Merkit voivat joskus olla todella pieniäkin, mutta tämä pelkkä asento ja olemus huusi jo apua.
Tässä oltiin matkalla eläinlääkäriin. Punkki voi niin heikosti eikä meinannut pysyä pystyssä kun auto vähän keinui. Sen kakka oli todella pientä joka viittaisi joko syömättömyyteen tai siihen ettei ruoka liiku.

Eläinlääkäriin päästyämme meidät otettiin heti vastaan. Punkki tutkittiin kunnolla ja kuten jo huomasin, sanottiin että se on hyvin hyvin laiha. Lintu oli muuten todella terve, sulat todella hyvässä kunnossa ja fysiikka toimi ja limakalvot kirkkaat jne. Sen uloste tutkittiin ja siitä löytyi muuttunut mikrofloora, jonkunlainen tulehdus sillä meneillään sen ruoansulatuksessa. Se sai nahan alle kipulääkettä, nesteytystä ja vitamiinia. Sille määrättiin antibioottikuuri jonka hain heti kun olin saanut Punkin kotiin. Se oli eläinlääkärireissun jälkeen niin väsynyt, että pelkäsin aivan kauheasti jättää se ja mennä apteekkiin. Kotiin tullessa se oli kuitenkin sen verran virkeämpi, että se tuli luokse kun häkille meni moikkaamaan. Päästin sen ulos häkistä ja se tuli heti viereen. Se välttämättä tahtoi olla lähellä kokoajan, mikä on enemmän kun okei. Myöhemmin illalla se alkoi jo vähän syömään hirssiä itse. Se söi nyt vähän paremmalla energialla verrattuna aamuun. Punkki ei millään halunnut nukkua häkissä, mutta en kuitenkaan uskalla ottaa sitä viereen nukkumaan kuitenkaan. 

Punkki otti kontaktia kun saavuin kotiin apteekista, mikä oli todella iloinen yllätys.
Hirssi alkoi iltaan mennessä maistua jo paremmin. Syöminen onnistui jo paljon nopeammin ja "tavallisemmin".

Illalla yritin antaa ensimmäisen annoksen antibioottia, mutta Punkki sai lähes kaiken ravisteltua ympäri sänkyäni. Seuraavana aamuna sain lääkkeen kuitenkin menemään kokonaisuudessaan alas. Punkki on edelleen todella hutera ja väsynyt, mutta hirssi maistui taas hetki lääkkeen jälkeen. Sen kakka oli jo paljon suurempi verrattuna eiliseen joka hädintuskin oli mitään. Ruoka siis kulkee läpi sentään, mikä on todella iso askel eteenpäin. Kunhan tulehdus hellittäisi ja ruoka maistuisi vielä vähän paremmin, niin eiköhän tästä selvitä. Niin hirveän suurta huolta ja stressiä voi niinkin pieni aiheuttaa. Toivon todella Punkin selviävän tästäkin koetuksesta. Se sai jo pienenä kokea monta vastoinkäymistä. Sen kupu meni tukkoon, sinne kerääntyi hiivaa. Jouduin itse tyhjentämään kuvin että ruoka saatiin liikkelle. Punkki oli tässä vaiheessa taas niin langanlaiha että olin varma ettei se tästä palaudu. Mutta ihmeenkaupalla se selvisi ja voi todella hyvin, kunnes nyt tämä n. vuoden sen kaiken jälkeen iski. Tämän ohi kun päästään, niin toivotaan ettei tarvitse enempää eläinlääkärissä ravata.

Linnunpitoa vuosien saatossa

  9.2.2021

Siivoilin eilen lintukuvien kansioita ja tulin huomanneeksi lintuhuoneen vanhoja versioita, jotka ovat kaukana täydellisestä. Ajattelin, että voisin jakaa tänne miten asiat on joskus olleet. Kukaan ei koskaan ole täydellinen, en minäkään, varsinkaan silloin kuin aloitin harrastuksen. Aikaa on kuitenkin kulunut ja opin aina uutta ja mukaudun. Olen nyt aika tyytyväinen lintuhuoneeseen, mutta sielläkin olisi asioita, joita haluan muuttaa. 

Ensimmäinen lintuni, Tera, muutti aika nopealla aikataululla. Tera tulikin tänne päivässä siitä, kuin olin vasta selvittänyt mistä neitokakadun saa. Se asui koiran kuljetushäkissä ehkä 3 ensimmäistä päivää, kunnes rakennettiin sille häkki. Tämä prototyyppi häkki oli aivan kamala, epäkäytännöllinen ja vaarallinen, koska kanaverkko törrötti kulmista terävinä piikkeinä. Tosin vain ulospäin, eli sain siitä itse kokoajan naarmuja. Linnuilla oli hyvin kliseiset luudanvarsiorret. 

Tera sai myöhemmin kaksi kaveria, jotka asuivat sen kanssa tässä häkissä. Jack ja Waldo olivat aika pariutuneet koiraslinnut. Jack joka kiinnostuikin Terasta sai Waldon hyökkimään Teran päälle. Luovuin näistä linnuista, koska en siinä tilanteessa yhtään tiennyt mitä olisin voinut tehdä, enkä voinut katsoa kun rakkain lintuni saa nokasta ja kuinka sitä hätistellään ympäri häkkiä. 

Tera jäi yksin, joten päätettiin heittää tämä häkkihärpäke pois. Tera sai pienen tehdasvalmiste häkin jossa se vain nukkui, koska se oli aina vapaana. Kun kaverin hankkiminen tuli taas aiheeksi, hommasin Teralle kaveriksi lutinokoiraan Tomin. Tom asui hetken pienessä häkissä Teran kanssa. Lähinnä ne siis viettivät yöt siellä, jos sitäkään. Tom oli todella arka, eikä siitä näyttänyt olevan mitään seuraa Teralle, niin päätin hankkia vielä toisen linnun. Hiro muutti meille ja sen mukana tuli “isohko” häkki, johon linnut muuttivat. 

Linnut saivat ensimmäisen lintulampun tässä vaiheessa, koska se tuli Hiron mukana. En kuitenkaan tiennyt lamppujen tärkeydestä tässä vaiheessa. Lamppu oli varmasti jo vanha ja UV:n menettänyt. Jos se edes oli lintulamppu. Linnuilla oli nykyään metsästä etsityt luonnollisemmat orret, joten suunta oli tässä vaiheessa vaan parempaan päin. Seuraavana meille muutti Dexter ja sen perään AJ, Quinn ja Kaiho. Nämä kaikki linnut asuivat tuossa kyseisessä häkissä, välillä siihen oli yhdistettynä se vanha tehdasvalmis häkki ns. linnan tornina. Linnut olivat kuitenkin suurimman osan ajasta aina vapaana. 

Lintumäärän kasvaessa, pyysin että isä rakentaisi uuden häkin, paljon isomman ja paremman. Tästä seuraava askel oli jo aviaario. Tämä aviaario oli jo niin iso, että linnut mahtuivat lentämään. Aviaarion ovi oli kuitenkin aina auki, linnut menivät sinne nukkumaan ja syömään. Olin niin innoissani tästä päivityksestä. Sain jopa ensimmäiset lintulamput tämän häkin päälle. Aviaarion verkko oli tosin muovipäällystettyä pienisilmäistä kanaverkkoa. Linnut jyrsivät verkon nopeasti aika rumaksi ja tässä vaiheessa opin, miten sinkitty verkko voi olla vaarallinen. Mikään ei oikein riittänyt, tahdoin vielä enemmän. Tiesin, että kun kohta aion muuttaa omilleni, linnut eivät muuta enää häkkiin, haluan niille kokonaisen huoneen. 

Vihdoin ja viimein muutin lintujeni kanssa Tampereelle. Hain vaan asuntoihin joissa on erillinen huone, koska olin päättänyt, että linnut muuttavat sinne ja häkki jää historiaan. 

 

Tämä ensimmäinen lintuhuone oli iso harppaus. Linnuilla oli nyt paljon tilaa lentää ja tälle kasvavalle lintumäärälle se oli ideaalia, poikasetkin oppivat lentämään paremmin kuin häkissä kasvaen. Olin niin iloinen, että pystyin tarjoamaan niille huoneen, enkä häkkiä. Puutteita siellä kuitenkin oli. Iso huone oli vaikea valaista hyvin. Enkä saanut valoja kattoon.  Lintulamput olivat siis pesityshäkin päällä ja “ikkunalaudalla”. Lattia oli vuorattu hamppukuivikkeella, joka osoittautui todella vaikeaksi siivota, joten lintuhuoneen siivous kärsi. En saanut sitä aikaseksi. Hamppu oli muuten kiva, koska linnut tykkäsivät kaivaa ruokaa sen seasta, enkä tiennyt miten päällystäisin koko lattian sanomalehdillä jos vaihtaisin paperiin. Muutto tuli ja päätin, että yritän taas jotain uutta ja parempaa.

Huoneen lattia oli suojattava jotenkin, joten päädyin laittamaan lattialle pressun. Pesityshäkin pohjan yritin pitää vielä hamppukuivikkeena, mutta se kuitenkin valui ulos häkistä ja sotki lattiaa vielä enemmän. Lintujen ruoka-astia oli lampun kupu, joka kävi kaukalosta. Huoneeseen ei saanut lamppuja mitenkään hyvin, kuin häkin päälle, lattialle ja kiipeilypuuhun nojaamaan.  Linnut jyrsivät johtoja, joka meni kokoajan siihen, että lamppuja oli vähemmän ja vähemmän, huone oli pimeä. Orret eivät pysyneet pystyssä ja pressun takia lattiaa ei voinut edes imuroida. Koisat alkoivat ottaa huoneessa valtaa ja kaiken päälle Tera menehtyi niin traagisesti jäämällä seinän ja häkin väliin jumiin. Vajosin niin alas elämässä, että minua pelotti edes mennä huoneeseen. Ruokin linnut, vaihdoin vedet ja poistuin nopeasti. Huone oli hirveässä kunnossa ja vihasin sitä niin paljon. Koin myös todella huonoa omatuntoa siitä, mihin olin asiat päästäneet, enkä voinut tehdä mitään. Olin jo heittämässä hanskat tiskiin koko harrastuksen kanssa, mutta onneksi ystävät auttoivat minua siivoamaan huoneen ja päädyin muuttamaan taas asioita. Pressu lähti lattialta ja nyt tilasin ison paperirullan, jonka saisin levitettyä lattialle, jotta siivoaminen helpottuisi. Päädyin muuttamaan huoneen järjestystä monesti, jotta löytäisin hyvä asetelman huoneeseen. Ruusut olivat saaneet isomman häkin, joka vei nyt isomman osan huonetta kuin edellinen. Tässä vaiheessa sain myös ensimmäiset lampunkannat, joissa oli metallilla suojattu johto, joten linnut saivat vihdoin paremmin valoa ja turvallisuus nousi. Linnut saivat myös ensimmäisen ruokalaatikko prototyypin, jonka avulla siemenet pysyivät paremmin kurissa eivätkä olisi joka puolella lattiaa. 

Eikä aikaakaan, kun huomasin, että paperit on vaikea vaihtaa, kun huoneen lattialla oli paljon painavia asioita, kuten kuusenjalat jotka kannattelivat orsia. Piti aina kantaa tavaroita edestakaisin huoneesta siivouksen ajaksi ja se oli todella rankkaa. Tästä päästiin seuraavaan vaiheeseen joka oli siirtää orret kattoon. Huoneen järjestys oli vähän huono ja orret olivat toisella puolella huonetta katossa. Pesityshäkki ja ruusujen häkki vei toisen seinän kokonaan ja niiden taakse oli nyt mahdoton päästä, joten huone koki vielä uuden järjestelyn. Ruusujen häkki meni ikkunan eteen, ja pesityshäkki sen toiselle seinälle. Tähän järjestykseen huone siitä jäi. Lattialle jäi ainoastaan ruokalaatikko, jonka siirtäminen oli vielä helppoa. Siivous helpottui suuresti. Lamppuja oli nyt enemmän ja häkkien päällä, ne oli suunnattu osoittamaan orsille päin, että linnut näkisivät paremmin. En kuitenkaan pitänyt tästä ratkaisusta,  halusin enemmän ja paremman. 

Seuraavana linnut saivat uuden ruokalaatikon, johon sain hamppukuivikkeen. Olin iloinen, että linnut saivat kaivelumahdollisuuden taas. Ruokalaatikko on iso, joten sinne mahtuu monta lintua kerralla syömään. Hienoin päivitys koko huoneessa on kuitenkin isot lintulamput katossa. Kahdeksan kappaletta lamppuja katossa ja kuusi pienempää häkkien päällä. Kaikki lamput ovat myös ajastettuja ja kattolamput jopa himmenevät yötä kohden ja aamulla syttyvät himmeänä ja kirkastuvat. Linnuilla on liiketunnistava valonheitin, jos ne säikkyvät yöllä, niin ne löytävät takaisin orrelle, eikä ikäviä törmäyksiä satu. Kaikki johdot ovat suojattuja metallisella putkella. Seinille ripustin suihkuverhoja suojaamaan ja tuomaan väriä. Lintuhuone on nyt valoisa, helppo siivota ja miellyttävä. Orret ovat aseteltu huoneen reunoille, että keskelle jää tilaa lentämiselle. Vielä muutamia asioita haluaisin päästä muuttamaan huoneeseen. Tahtoisin veden tarjoamiselle jotain parempaa, kuin jakkaran. Häkkien taakse olisi kiva saada joku matto, jotta lattia ei likaantuisi. Nyt on vähän myöhäistä enää alkaa suojaamaan listoja, koska ne ovat jyrsittyjä, mutta kun tästä muutan, niin osaan suojata nekin tulevaisuudessa. Ilmankostuttimelle tarvitsen myös paremman paikan ja ruoan säilytykselle jotain parempaa kuin laatikot huoneen ovella. 

Kuten näkyy, tässä on menty monenlaisen vaiheen ohi ja parannuttu huomattavasti asioissa. Nyt olen oikein ylpeä omasta lintuhuoneesta, linnuillani on nyt kirkas huone päivitetyin lintulampuin, iso ruokalaatikko missä ne voivat kaivella ja toteuttaa itseään. Paljon tilaa lentää ja linnuilla on parvi kavereita. Niillä on niin paljon paremmat oltavat nyt, ja aion tehdä kaikkeni kehittääkseni sitä vielä eteenpäin. 

Munia munia munia

  2.2.2021

Kaikki alkoi kun pistin Amyn ja Gwynin pesityshäkkiin. Tuoreita oli enemmän tarjolla ja ilmankostutin oli nyt kunnolla päällä. Oli tietysti tarkoitus saada olosuhteet otollisiksi, varsinkin kun Amylla oli viimeksi ongelmaa munimisen kanssa. Tietysti kävikin niin, että kaikki linnut vähän innostuivat ja kävivät kilpaa kuka saa pesiä ruokalaatikon takana ja kuka häkin takana. Munia löytyi monesta suunnasta lattioilta. Tänään pääsin läpivalaisemaan Amyn munat ja kuten arvelinkin, ne ovat hedelmöittymättömiä. Annoin kuitenkin muutaman Evelynin ja Karnakin munan vaihdossa haudottavaksi, koska niissä taas näkyi elämää. Annan parin hoitaa sitten adoptiolapsia. Olen aika varma että Lexillä on munia vielä häkin takana, minne on todella hankala itse ahtautua. Ne pitäisi saada pois, ettei poikaset kuoriudu lattialle ja joudu hakatuksi. 

Amyn pesinnän epäonnistuttua tälläkin kertaa, päätin että Gwyn muuttaa kasvattajaystävälleni Villelle. Toivottavasti se saa siellä sopivan parin ja onnistuu vielä pesimään. Amyn suhteen en vielä tiedä mitä teen, sen varmaan olisi parhainta vaan päästä eläkkeelle ja lopettaa pesimispuuhat. 

Ei tässä oikein muuta ihmeellistä ole tapahtunut, odottelen vain josko munia kuoriutuisi tämän kuun aikana. 

Lintuihin menneet rahat vuonna 2020

  4.1.2021
4026,65

Vuoden aikana menneet rahat

1100

Vuoden aikana linnuista saadut rahat

2926,65

Koko vuoden summa

Vuoden vaihtuessa on taas aika käydä läpi miten vuodessa on käytetty rahaa lintuihin. Viimevuonna ei oikein ollut poikueita joista olisi saanut takaisin mitään, mutta tänävuonna tilanne oli aivan toinen. Sain monta ihanaa poikuetta ja niin moni niistä pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa ilahduttamaan uusia omistajiaan. Yllättävää oli, että tänä vuonna lintuihin meni enemmän rahaa kuin viimevuonna, vaikka oletin lintuhuoneen remontin vaikuttavan. Remonttia ei tapahtunut, mutta lintuhuonetta on silti vähän paranneltu. Teen tähän pienen erittelyn mihin rahaa meni suurilta osin. 

Kaikkeen muuhunkin rahaa upposi, kuten kuivikkeisiin, pönttöihin, lintuhuoneen seinän koristeluun, liiketunnistin valonheittimeen, toiseen pesäkameraan joka rakennetaan undulaattipönttöön, seepiansuomuja, mattoja häkkien pohjalle ja kaikkeen muuhun tärkeään. Tämä vuosi oli kuitenkin mielestäni oikein hyvä lintujen kanssa. Toivon että tämä tuleva vuosi tuo paljon hyviä hetkiä lintujen kanssa ja onnistuneita poikueita myös undulaateilta.

Hyvää uuttavuotta 2021!