Blogi

Home / Blogi

Hyvin menee

  2.9.2020

Arki on alkanut sujumaan vauvojen kanssa oikein hyvin. Kahdelle lapselle on nyt tiedossa kodit, katson kolmannen kanssa vielä miten tehdään. Kunhan tuo nuorin nyt tuosta vielä vähän kasvaa ja höyhenet tulevat esiin, voin nypätä kaikilta muutaman höyhenen DNA testiä varten. Mielenkiinnolla odotellen mikä jakauma tässä on. Poikasten luonne erot alkavat jo hahmottua. Kaksi nuorimmaista on todella meneviä ja vanhin vähän varovaisempi alkuun. Otin tässä kuvat poikasista ja tässä ne nyt ovat!

TeraNymphicus’s Descending Dark
02.08.2020
Luonteeltaan ehkä ujoin lapsista, vaikka tilanteeseen tottuessaan onkin todella valloittava tapaus!

TeraNymphicus’s Abyss Shriek
08.08.2020
Todella pirteä ja menevä tapaus. Aina äänessä ja omaa muuten pelottavimman kerjäyshuudon! Siitä syystä oikeastaan tämän nimen päätin juuri kyseiselle poikaselle.

TeraNymphicus’s Vengeful Spirit
11.08.2020
Rohkea ja pirtsakka lapsi. Todella malttamaton ja äänekäs yksilö. Kovin on kiinnostunut kaikesta olisi kokoajan menossa.

Evelyn ja Karnak ovat nyt hetken olleet pesityshäkissä ja löysin eilen ensimmäisen munan pöntöstä. Pari ei vielä haudo, mutta se on tyypillistä, että hautominen aloitetaan vasta toisen tai kolmannen munan jälkeen. Toivotaan parempaa pesitysonnea tälle parille.

Helpotuksen huokasu

  29.8.2020

Poikaset ovat taas oikein elinvoimaisia ja hyvinvoivia. Olen todella helpottunut. Iso urakka ja paljon työtä niiden eteen tehneenä, tuntuu hyvältä nähdä, että tästä voidaan vielä toipua ja asiat järjestyvät. Poikasethan jäivät nyt kaikki käsinruokittavaksi valitettavasti, koska en usko emon yksin jaksaneen enää hoitaa niitä. Poikasten ongelmat alkavat olemaan takana päin. Pienin on kirinyt hyvin, keskimmäisen kupu toimii, se seisoo taas omillaan eivätkä siivet roiku. Näistä kasvaa varmasti vielä ihania lintuja. Ainakin tämän jälkeen on taas kokemusta monen moisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Olen aivan turhan kiintynyt näihin jo, olemme yhdessä kokeneet kaikenlaista. Olen yöni huonosti nukkunut ja tarkistanut, että kaikilla on kaikki hyvin. Ruokin poikasia ja niiden ruokailu ajoista ei oikein voida tinkiä. Omat menot ovat täysin toissijaisia. Jos viimepostauksessa oli epäselvää, niin poikue on saanut nimensä ja tässä ne ovat!

TeraNymphicus’s Descending Dark / 2.8.2020
TeraNymphicus’s Abyss Shriek / 8.8.2020
TeraNymphicus’s Vengeful spirit / 11.8.2020

Poikue sai teemanimet, koska Hollow knight on tosi kuuma juttu tällä hetkellä. Enkä keksinyt tarpeeksi mahtipontisia I-alkuisia nimiä.

Kuputoppi, siipien teippausta, kupissa nukkumista

  26.8.2020

Hetki sitten kerroin nuorimmaisen poikasen menehtyneen. Epäonni ei vaan loppunut siihen. Seuraavana päivänä katselin kamerasta kuinka nyt nuorin poikasista näyttää vähän punertavalta. En uskaltanut odotella asian kanssa niin pitkää kuin viimeksi. Kävin kurkkaamassa miten poikaset voivat. Nuorimman kupu on täysin tyhjä ja vanhemman (keskimmäinen) aivan täysi! Kumpikin hieman kuivuneen oloisia. Isomman kupu oli niin täynnä se oli päässyt venähtämään vähän liiankin isoksi. Se ei enää tyhjentynyt täysin. Nuorimmainen oli taas nestehukkainen ja voimaton. Käväsin kaupassa hakemassa kookosvettä linnuille antamaan hieman puhtia. Päätin nyt ottaa loputkin poikaset käsinruokittavaksi, koska en usko että emo yksin jaksaa. Se jätti jo nuorimmaisen ilman ravintoa ja keskimmäinen poikanen ei olisi pärjännyt enää ilman apua. Päästin siis Iosefkan pesityshäkistä ja hoidan poikaset loppuun itse miten parhaanmukaan pystyn.

Ennenkuin menen asiaan, tahdon painottaa, että en suosittele käsinruokkimista helpoin perustein. Mielestäni se on tehtävä linnun hengen pelastamiseksi. Miksi tässä kävi nyt näin? Kaikki lähti ensin niin pienestä, kuin siitä että isä nyppi poikasia. Otin kaksi vanhinta pois, että nuorimmat kasvavat ja tarkoitus oli palauttaa poikaset takaisin emolle ja poistaa isä. Näin teinkin, mutta isoin poikanen jyräsi pienimmät, joten muiden selviytymisen vuoksi jouduin ottamaan vanhimman ruokittavaksi. Siitä sitten ongelmat lähti etenemään. Emo ei jaksanut sulatella ruokaa, pienin menehtyi kuvun tukkeutumiseen/pysähtymiseen. Nyt nuorin jäi ilman ruokaa emon ollessa liian väsynyt ruokkimaan enää sekä keskimmäinen poikanen oli ylisyötetty joka voi johtaa kuolemaan kuvun venyessä liikaa. Kaikki vähän kasautuivat kerralla ja nyt koin kaikkien parhaaksi jatkaa näin.

Keskimmäisellä poikasella, joka sai muuten nimekseen TeraNymphicus’s Abyss Shriek sen hirvittävän kiljumisen ansiosta,  oli selvästi eniten ongelmaa. Nuorimmainen, eli TeraNymphicus’s Vengeful spirit, oli vain heikko ja nestevajeinen. Se sai voimaa jokaisen ruokailun jälkeen ja on nykyään jo paljon pirteämpi tapaus. Keskimmäisellä poikasella oli ongelmana venynyt kupu, joten ruoka ei tyhjentynyt rauhasvatsaan täysin. Tässä on riski, että kuvun pohjalle jää aina ruokaa joka alkaa pilaantumaan. Oli tehtävä jotain asian estämiseksi. Askartelin ystävän kanssa linnulle pienen kuputopin. Se on tehty itseensä kiinnittyvästä tukisiteestä. Kesti hetki saada sopivan kokoinen ja saada toppi aseteltua linnulle. Poikanen oli jo kovin uupunut, koska en voinut ruokkia sitä kauheasti niin kauan kuin sen kuvun kanssa on ongelmia.

Kuputopin tarkoitus on siis pitää kupua paremmassa asennossa, että se pääsee tyhjenemään rauhasvatsaan. Kuvun ollessa liian löysä ja roikkuva pussi rauhasvatsan alapuolella, ruoka ei pääse helposti kulkeutumaan eteenpäin. Tämä johtaa pohjalla olevan ruoan happamoitumisen ja lopulta pysäyttää kuvun toiminnan ja poikanen kuolee ilman apua.

Ongelmat eivät suinkaan jääneet siihen. Poikasen ollessa aivan liian väsynyt, se roikotti siipiä hyvin alhaalla ja ne alkoivat vääntymään sivulle päin sen ottaessa tukea niistä. Näin pienellä poikasella on vielä iso riski kehittyä virheasentoon, joten ongelmaa oli korjattava. Päädyin teippaamaan siivet varovasti oikeaan asentoon. Teippinä käytin hellävaraista haavateippiä.

Kuputopin prototyyppejä

Se, että siivet lerpattivat miten sattuu, poikanen ei myöskään jaksanut pysyä pystyssä oikeassa asennossa. Matkahäkissä se makasi paljon mahalteen ja aina vähän toiselle kyljelle kellahtaneena. Poikanen jaksoi kyllä pysyä pystyssä ruokinnan aikana ja sen jälkeen, mutta päätyi kuitenkin aina horjahtamaan kyljelleen. Ystävälläni oli aikasemmin samaa poikasten kanssa, ja hän oli ratkaissut pitämällä poikasia mukissa, etteivät ne pääse kaatumaan vääriin asentoihin. Päätin yrittää samaa ja tämä poikanen sai nukkua yön mukissa.

Kaiken tämän hirveän säädön ja vaivan jälkeen oli todella helpottavaa nähdä, että aamulla poikaset voivat todella hyvin. Keskimmäisen kupu oli täysin tyhjentynyt, se pysyy taas pystyssä ja siivet eivät enää roiku. Poistin topin, teipit ja päästin poikasen takasin sisarusten luokse matkahäkkiin. Nuorimmainen poikanen on virkistynyt aivan silmissä. Se ei ole enää yhtään punertava ja se syö todella hyvin. Toivotaan nyt, että selvittiin säikähdyksellä ja pahin olisi nyt takana.

Kupissa nukkuen

Kun kaikki ei mene kuin toivottu

  25.8.2020

Nuorin poikanen menehtyi. Olen aivan surun murtama. Kaikkeni yritin, mutta se oli vielä niin pieni. Huomasin eilen kamerasta, että nuorimmainen vaikuttaa vähän punertavalta, mutta ajattelin sen johtuvan siitä että se on varjossa. Se vaikutti vielä myöhemminkin väsähtäneeltä. Oli siis pakko mennä katsomaan mikä on. Poikanen oli kuin olikin punertava, joka viittaa nestevajeeseen. Sen kuvussa oli kyllä ruokaa, mutta täysin sulamattomia siemeniä. Kupu oli aivan tiivis. Yritin antaa vauvalle hiukan nestettä ja se virkosi vähän. Annoin myös omenaviinietikkaa, jos kuvussa on happamuutta, niin sen saisi eliminoitua. Pidin poikasen lämpimässä ja hieroin sen kupua ja nesteytin sitä, mutta yrityksistä huolimatta se menehtyi. Menehtyi kuvun edelleen ollessa täynnä. Hyvin todennäköisesti kupu oli tukkeutunut ja pysähtynyt ja poikanen ei saanut enää ravinteita. Olisin seuraavaksi yrittänyt kuvun tyhjennystä, jonka olen jo kerran tehnyt Punkille sen kuvun mennessä staasiin. Mutta poikanen menetti vain voimansa ja menehtyi ennen kun kehtasin yrittää.

Asiahan on nyt niin, että otin isän pois pesästä, annoin poikaset emolle. Sillä oli siis 4 lasta yksinhuollettavana. Vanhin lapsi talloi muut poikaset sen kerjätessä ruokaa ja se söi kaikkien edestä. Otin vanhimman poikasen pois, ja emolla näytti menevän heti paremmin. Nyt näyttää siltä, että emo ei ihan jaksa sulatella ruokaa tarpeeksi pitkää poikasille. Onhan emo ensikertalainen ja kolme poikasta oli varmasti paljon. Nyt emolla on enää kaksi poikasta pesässä. Vahdin niitä nyt todella tarkasti, ettei nestevajeen oireita ilmene. Onneksi nämä poikaset ovat jo sen verran isoja, että saavat varmasti vähän sulamattomatkin siemenet liikkumaan kuvussa.

Jokatapauksessa, tässä oli kurjat uutiset. Olen itse aivan rikki. Nämä tilanteet ovat aina niin rankkoja ja kolahtavat niin lujaa. Olen liian investoitunut ja kiintynyt jokaiseen poikaseen ja lintuun. Teen asiaa täydellä sydämellä ja sen vuoksi se myös sattuu aivan suunnattomasti.

4 poikasta!

  17.8.2020

Näyttäisi siltä, että Iosefkalle ja Bright eyessille tuli yhteensä neljä kaunista lasta. Ensimmäinen poikanen on valkopörröinen, eli se on visuaalinen valkokasvo. Loput ovat keltapörröisiä, joten ne ovat harmaita. Kaikki poikaset perivät piilevän harlekiinin. Emot ovat ruokkineet poikasia todella hyvin. Mutta todella todella harmiksi Bright eyes nyppii poikasten päätä. Bright eyessiä Hiro nyppi aikoinaan, huomaan kuinka tämä toimii ihan samallalailla poikasten kanssa nyt. Se ei nypi selkää tai siipisulkia, vaan ainoastaan pään alueen tuppeja, kuten sille tehtiin. Nyppimisen seuraamista oli todella vaikea katsoa kamerasta, kuinka vanhin lapsi yrittää karata isältään ympäri pesää, mutta se ei pääse karkuun. Sen päänahka on nyppimisestä punertava ja ärtynyt. Vanhin poikanen on nyt täysin kalju. Pohdin asiaa pitkään ja hartaasti, mutta menetin yöunet jo pelkästä ajatuksesta kuinka sen poikasen on huono olla. Nuorimpien poikasten takia en uskaltanut ottaa isää vielä pois pesityshäkistä. Päätin ottaa kaksi vanhimpaa poikasta hetkeksi käsinruokittavaksi ja kunnes nuorimmat kaksi vauvaa ovat sen ikäisiä, että niitä voisi alkaa nyppimään, otan isän pois ja annan kaksi vanhempaa poikasta takaisin emolle. Jos emo jostain syystä tästä täysin järkyttyy, kaikki poikaset ovat sen ikäisiä, että pystyn niitä auttamaan. Tällä hetkellä siis minulla on viikon ja kahdenviikon ikäinen poikanen ruokinnassa, kunnes nuorimmaiset kirivät n. viikon ikään ja kaikki poikaset pääsevät taas emon ruokittavaksi ja isä lähtee pesityshäkistä. Poikasia voin tukiruokkia jos vaikuttaa siltä, että emo ei yksin neljää poikasta jaksa, mutta tärkeintä olisi, että linnut tulevat kuitenkin linnun kasvattamiksi. Päivittelen vielä tänne niiden kuulumisia, mutta halusin saada tämän vaan systeemistäni ulos.

Olen hyvin pettynyt, kuinka tuo valkokasvoinen nypittiin aivan kaljuksi, sillä jos se olisi ollut koiras ja muuten lupaava, niin olisin pitänyt sen mielelläni Thlaylille puolisoksi, mutta koska Bright eyes on perinyt nyppimisen “jalon” taidon, en tahdo riskeerata ottaa nypittyä poikasta, joka saattaa jatkaa tätä omille poikasilleen tai puolisoilleen. Olin niin odottanut valkokasvoa piilevällä harlekiinilla Thlaylille puolisoksi, mutta pitänee odottaa seuraavaan poikueeseen ja toimia ajoissa, kun tietää Bright eyessin tavan nyppiä.

En suosittele enkä suosi käsinruokintaa turhaan vain kesyn poikasen aikaansaamiseksi. Kaikki lintuni ovat ensisijaisesti emojen ruokkimia ja käsinruokinta tapaukset eivät koskaan ole kevyin perustein tehty. En opasta sivuillani tai ketään koskaan käsinruokkimaan poikasia ellei kyse ole hätätilanteesta. Nämä poikaset palautuvat emolle n. viikon kuluttua.

Ensimmäinen poikanen

  7.8.2020

Iosefkan ja Bright eyessin ensimmäinen muna on kuoritunut muutama päivä sitten. Muna oli se jonka nostin lattialta ja siirsin pesään kun siirsin emot pesityshäkkiin. Munaa ei haudottu kunnolla, kunnes Iosefka muni 4 uutta munaa ja pari aloittivat kunnollisen hautomisen. Ihme tapahtui ja ensimmäinen muna kuoriutui, vaikka alku hankala olikin. Poikasta on hoidettu hyvin ja se näyttää kasvavan oikein tasaiseen tahtiin. Se saa nyt kunnon etumatkan muihin verrattuna jos nuo neljä kuoriutuvat.

Darkmoon muutti eilen uuteen kotiinsa ja sai ihania neitokakadukavereita uudesta parvesta. Olen iloinen, että lintu pääsi rakastavaan kotiin ja sai heti lajitovereiden seuraa. Todella ihana lintu hän, teki kipeää päästää menemään. Dark soulin kanssa olen miettinyt, josko pesittäisin sitä kerran, ennen kuin se etsii uutta kotiaan. Olen niin rakastunut sen rakenteeseen ja luonteeseen. Voisin yrittää sitä Yharnamin kanssa, jonka hankin alunperin kasvatukseen, mutta Arminin loukattua jalkansa, en oikein tiedä tuleeko niiden aikeista enää mitään. Yharnam on myös muutenkin luonteeltaan tuommoinen playeri joka vehtaa kaikkien naaraiden kanssa, vaikka se aina palaakin Arminin luokse. Uskon, että voin ainakin yrittää tätä paria. Saa nähdä mitä tulee.

Hemwick meni ja säikäytti oikein kunnolla muutama päivä sitten. Näin sen häkin ja seinän välissä, pyrstö pystyssä aivan paikallaan. Olin varma, että se on kuollut sinne, mutta siellä se vaan hautoi munaa aivan paikallaan. Varmaan poikasen syöttöääni saanut sen kateelliseksi, joten pakko päästä taas munimaan itsekin. Sillä on vielä sulkasato kesken, olisi voinut pienen hetken vielä odottaa. Vaihdan sen munat tekomuniin, mitä se saa hautoa kunnes toivottavasti pian kyllästyy.

Dark soul
Hemwick paperipesässään