Blogi

Home / Blogi

Undulaattien pesäpöntön suunnittelua

  15.9.2020

Olen nyt pidempään etsinyt sopivaa pönttöä undulaateille, sillä Irithyll onnistuu aina pyörittämään munat pesästä. Haluaisin myös kovin kameran kiinnitettyä undulaattipesään, ilman että undulaatit ylettävät jyrsimään sitä. Olen siis suunnitellut pönttöä kaverin kanssa, joka voisi sitten leikata sen ja voin kasata pesän kotona. Kameralle suunnitellaan vielä jotain suojakoteloa siihen pöntön katolle. Päädyin ratkaisuun missä pönttöön pääsee käsiksi sivusta, eikä katosta. Näin kamera tulee olemaan vähän helpompi lisätä katolle koteloon. Katosta tahtoisin plexisen tai muuten muovisen, jotta sen puhdistaminen olisi helppoa. Alla muutama esimerkkikuva tämän hetkisestä suunnitelmasta. Kameran kotelo puuttuu päältä. 3D undulaatit eivät ole skaalassa pöntön kokoon! Pönttö leikataan 8mm puusta.

Huomenna olis koulutuspäivä Ahlmanin ammattikoulussa. Menen kertomaan linnuista lemmikkinä sekä niiden yleisistä sairauksista. Haluaisin ottaa linnun mukaan, mutta vauvat varmaan rääkyvät koko esityksen päälle ja Punkki on jo tulossa ensiviikon viikonloppuna mökkiviikonloppuun. Se ei ole vielä matkannut poikasajan sairastelua lukuunottamatta, olisihan se hyvä nähdä mitä mieltä se on. Ensiviikonloppuna on myös mökkiviikonlopun yhteydessä neitokakadunäyttely. Olen ystäväni kanssa siis tuomaroimassa. Kiirettä on pitänyt lintujen kanssa siis monesta suunnasta. Odottelen poikasten testien tuloksia vielä kauhealla jännityksellä. Kaikki vauvat ovat siirtyneet lintuhuoneeseen, vaikka saavatkin ruokaa vielä aamuin illoin. Lisään vauvoista pian kuvia taas.

Neitokakadunäyttely 26.9

  10.9.2020

Neitokakadunäyttely Kaijulien Mökkiviikonlopussa!

Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n mökkiviikonlopussa järjestetään ensimmäistä kertaa harrastajien toimesta neitokakadunäyttely 26.9 klo 16!

Näyttelyn tuomareina toimivat kasvattajat Ville Toivonen ja Kiuru Koponen. Näyttelyyn osallistuminen on vapaaehtoista ja täysin ilmaista. Mukaan saavat ilmoittautua kaikki Neitokakaduharrastajat ja lajista kiinnostuneet.

Paikan päällä linnut jaetaan eri luokkiin värin perusteella osallistujamäärä huomioon ottaen. Kustakin luokasta kolme parasta sijoittuu ja saa mukaansa ruusukkeen. Luokkien parhaat kisaavat lopuksi koko näyttelyn kauneimmasta Best In Show- tittelistä. Lisäksi kaikista linnuista valitaan kummankin tuomarin suosikki sekä yleisön toimesta yleisön suosikki. Myös nämä linnut palkitaan ruusukkeella ja osallistuvat Best In Show – kierrokselle. Jokainen lintu saa myös mukaansa arvostelun.

Näyttelyn tarkoituksena on yhteinen hauskanpito lemmikkien parissa sekä lisätä tietoa neitokakadujen rakenteesta ja ominaisuuksista. Lintunäyttelyt ovat yleisiä suurissa lintuharrastajamaissa ja tuomarityöskentelyn osalta pyritään objektiiviseen ja kansainväliset standardit täyttävään arviointiin. Tätä kautta tuomme tutuksi myös tätä Suomessa harvinaisempaa lintuharrastuksen muotoa.

Näyttelyssä noudatetaan Kaijulien yleisiä tapahtumasääntöjä. Toivomme, ettei kukaan toisi lintuaan paikalle väkisin vain näyttelyn vuoksi vaan pyritään tekemään tilaisuudesta hauska yhteinen tilaisuus linnuille ja omistajille!

DNA testit postiin ja lamput vaihtoon

  9.9.2020

Vanhin poikanen on kohta pärjännyt jo viikon lintuhuoneessa. Se tulee edelleen aamuin illoin syömään, mutta on se maistellut tuoreruokaa siellä jo itsekseen. Se myös selkeästi osaa jo lukea parvea ja parvi ymmärtää sen myös. Oikea lintu siitä kasvaakin. Nuoremmat ovat vielä edelleen erillisessä häkissä ja pysyvät pimeämmässä, sillä niiden ei ole vielä aika tulla pesästä. Ne eivät ole kirkkaassa valossa ruokintaa lukuunottamatta. Keskimmäinen poikanen alkaa olla jo isohko ja pääsee varmasti pian myös huoneeseen. Se koettelee siipiään jo paljon ja kiipeilee päälläni kun valmistan ruokaa poikasille.

Tänään oli aika lähettää poikasten DNA-testit labraan. Piti nyppästä poikasilta pepusta muutama höyhen ja pistää pussiin. Nuorimman höyhenet kloaakin ympärillä olivat vielä vähän liian nuoria, nappasin selästä myös muutaman. Toimenpide ei onneksi satu lintuja kuin pienen nipistyksen verran. Eihän se kivaa ollut, mutta tärkeä osa kasvattamista.

Tilaamani lintulamput saapuivat viimein ja sain uudet lintulamput vaihdettua lintuhuoneeseen. Nyt linnuilla on taas uudet lamput sekä tuore uv-valo. Valitettavasti himmennin suuttui juuri päivä ennen lamppujen vaihtoa eikä suostu taaskaan pimentämään huonetta 100% vaan jättää lamput 1% teholle yöllä. Mikä on isojen lamppujen kanssa sen verran valoisaa, että linnut silti pysyvät hereillä. On nyt pitänyt manuaalisesti käydä irroittamassa himmennin seinästä öisin ja aamuisin pistää takaisin kiinni. Hassua miten onkin tottunut siihen miten automatisoitu huone on, vaikka se ei edes ole. Yllättävän paljon on käydä irroittamassa ja pistämässä valo seinään joka aamu ja ilta. Muistakaa vaihtaa lintulamput vuosittain!

Evelynillä ja Karnakilla on pesässä nyt neljä munaa. Pari hautoo myös hienosti munia, joten toivotaan nyt vaan niiden olevan hedelmöittyneitä. Viimeksi pari hoiti poikasen sekä kaksi adoptiolasta niin hyvin, että uskon niiden pärjäävän neljän poikasen kanssa jos ovat kuoriutuakseen.

Viikon päästä menen pitämään Ahlmanin koululle esityksen linnuista lemmikkinä sekä lemmikkilintujen terveydestä. Olen niin hermorauniona, en tiedä miten koskaan uskalsin suostua, mutta nyt mennään eikä meinata. Olen tehnyt pidemmän esitelmän jo, toivotaan ettei kaikki kaadu itse esittämiseen.

Vanhin poikanen
Niton maski alkaa kirkastumaan

Hyvin menee

  2.9.2020

Arki on alkanut sujumaan vauvojen kanssa oikein hyvin. Kahdelle lapselle on nyt tiedossa kodit, katson kolmannen kanssa vielä miten tehdään. Kunhan tuo nuorin nyt tuosta vielä vähän kasvaa ja höyhenet tulevat esiin, voin nypätä kaikilta muutaman höyhenen DNA testiä varten. Mielenkiinnolla odotellen mikä jakauma tässä on. Poikasten luonne erot alkavat jo hahmottua. Kaksi nuorimmaista on todella meneviä ja vanhin vähän varovaisempi alkuun. Otin tässä kuvat poikasista ja tässä ne nyt ovat!

TeraNymphicus’s Descending Dark
02.08.2020
Luonteeltaan ehkä ujoin lapsista, vaikka tilanteeseen tottuessaan onkin todella valloittava tapaus!

TeraNymphicus’s Abyss Shriek
08.08.2020
Todella pirteä ja menevä tapaus. Aina äänessä ja omaa muuten pelottavimman kerjäyshuudon! Siitä syystä oikeastaan tämän nimen päätin juuri kyseiselle poikaselle.

TeraNymphicus’s Vengeful Spirit
11.08.2020
Rohkea ja pirtsakka lapsi. Todella malttamaton ja äänekäs yksilö. Kovin on kiinnostunut kaikesta olisi kokoajan menossa.

Evelyn ja Karnak ovat nyt hetken olleet pesityshäkissä ja löysin eilen ensimmäisen munan pöntöstä. Pari ei vielä haudo, mutta se on tyypillistä, että hautominen aloitetaan vasta toisen tai kolmannen munan jälkeen. Toivotaan parempaa pesitysonnea tälle parille.

Helpotuksen huokasu

  29.8.2020

Poikaset ovat taas oikein elinvoimaisia ja hyvinvoivia. Olen todella helpottunut. Iso urakka ja paljon työtä niiden eteen tehneenä, tuntuu hyvältä nähdä, että tästä voidaan vielä toipua ja asiat järjestyvät. Poikasethan jäivät nyt kaikki käsinruokittavaksi valitettavasti, koska en usko emon yksin jaksaneen enää hoitaa niitä. Poikasten ongelmat alkavat olemaan takana päin. Pienin on kirinyt hyvin, keskimmäisen kupu toimii, se seisoo taas omillaan eivätkä siivet roiku. Näistä kasvaa varmasti vielä ihania lintuja. Ainakin tämän jälkeen on taas kokemusta monen moisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Olen aivan turhan kiintynyt näihin jo, olemme yhdessä kokeneet kaikenlaista. Olen yöni huonosti nukkunut ja tarkistanut, että kaikilla on kaikki hyvin. Ruokin poikasia ja niiden ruokailu ajoista ei oikein voida tinkiä. Omat menot ovat täysin toissijaisia. Jos viimepostauksessa oli epäselvää, niin poikue on saanut nimensä ja tässä ne ovat!

TeraNymphicus’s Descending Dark / 2.8.2020
TeraNymphicus’s Abyss Shriek / 8.8.2020
TeraNymphicus’s Vengeful spirit / 11.8.2020

Poikue sai teemanimet, koska Hollow knight on tosi kuuma juttu tällä hetkellä. Enkä keksinyt tarpeeksi mahtipontisia I-alkuisia nimiä.

Kuputoppi, siipien teippausta, kupissa nukkumista

  26.8.2020

Hetki sitten kerroin nuorimmaisen poikasen menehtyneen. Epäonni ei vaan loppunut siihen. Seuraavana päivänä katselin kamerasta kuinka nyt nuorin poikasista näyttää vähän punertavalta. En uskaltanut odotella asian kanssa niin pitkää kuin viimeksi. Kävin kurkkaamassa miten poikaset voivat. Nuorimman kupu on täysin tyhjä ja vanhemman (keskimmäinen) aivan täysi! Kumpikin hieman kuivuneen oloisia. Isomman kupu oli niin täynnä se oli päässyt venähtämään vähän liiankin isoksi. Se ei enää tyhjentynyt täysin. Nuorimmainen oli taas nestehukkainen ja voimaton. Käväsin kaupassa hakemassa kookosvettä linnuille antamaan hieman puhtia. Päätin nyt ottaa loputkin poikaset käsinruokittavaksi, koska en usko että emo yksin jaksaa. Se jätti jo nuorimmaisen ilman ravintoa ja keskimmäinen poikanen ei olisi pärjännyt enää ilman apua. Päästin siis Iosefkan pesityshäkistä ja hoidan poikaset loppuun itse miten parhaanmukaan pystyn.

Ennenkuin menen asiaan, tahdon painottaa, että en suosittele käsinruokkimista helpoin perustein. Mielestäni se on tehtävä linnun hengen pelastamiseksi. Miksi tässä kävi nyt näin? Kaikki lähti ensin niin pienestä, kuin siitä että isä nyppi poikasia. Otin kaksi vanhinta pois, että nuorimmat kasvavat ja tarkoitus oli palauttaa poikaset takaisin emolle ja poistaa isä. Näin teinkin, mutta isoin poikanen jyräsi pienimmät, joten muiden selviytymisen vuoksi jouduin ottamaan vanhimman ruokittavaksi. Siitä sitten ongelmat lähti etenemään. Emo ei jaksanut sulatella ruokaa, pienin menehtyi kuvun tukkeutumiseen/pysähtymiseen. Nyt nuorin jäi ilman ruokaa emon ollessa liian väsynyt ruokkimaan enää sekä keskimmäinen poikanen oli ylisyötetty joka voi johtaa kuolemaan kuvun venyessä liikaa. Kaikki vähän kasautuivat kerralla ja nyt koin kaikkien parhaaksi jatkaa näin.

Keskimmäisellä poikasella, joka sai muuten nimekseen TeraNymphicus’s Abyss Shriek sen hirvittävän kiljumisen ansiosta,  oli selvästi eniten ongelmaa. Nuorimmainen, eli TeraNymphicus’s Vengeful spirit, oli vain heikko ja nestevajeinen. Se sai voimaa jokaisen ruokailun jälkeen ja on nykyään jo paljon pirteämpi tapaus. Keskimmäisellä poikasella oli ongelmana venynyt kupu, joten ruoka ei tyhjentynyt rauhasvatsaan täysin. Tässä on riski, että kuvun pohjalle jää aina ruokaa joka alkaa pilaantumaan. Oli tehtävä jotain asian estämiseksi. Askartelin ystävän kanssa linnulle pienen kuputopin. Se on tehty itseensä kiinnittyvästä tukisiteestä. Kesti hetki saada sopivan kokoinen ja saada toppi aseteltua linnulle. Poikanen oli jo kovin uupunut, koska en voinut ruokkia sitä kauheasti niin kauan kuin sen kuvun kanssa on ongelmia.

Kuputopin tarkoitus on siis pitää kupua paremmassa asennossa, että se pääsee tyhjenemään rauhasvatsaan. Kuvun ollessa liian löysä ja roikkuva pussi rauhasvatsan alapuolella, ruoka ei pääse helposti kulkeutumaan eteenpäin. Tämä johtaa pohjalla olevan ruoan happamoitumisen ja lopulta pysäyttää kuvun toiminnan ja poikanen kuolee ilman apua.

Ongelmat eivät suinkaan jääneet siihen. Poikasen ollessa aivan liian väsynyt, se roikotti siipiä hyvin alhaalla ja ne alkoivat vääntymään sivulle päin sen ottaessa tukea niistä. Näin pienellä poikasella on vielä iso riski kehittyä virheasentoon, joten ongelmaa oli korjattava. Päädyin teippaamaan siivet varovasti oikeaan asentoon. Teippinä käytin hellävaraista haavateippiä.

Kuputopin prototyyppejä

Se, että siivet lerpattivat miten sattuu, poikanen ei myöskään jaksanut pysyä pystyssä oikeassa asennossa. Matkahäkissä se makasi paljon mahalteen ja aina vähän toiselle kyljelle kellahtaneena. Poikanen jaksoi kyllä pysyä pystyssä ruokinnan aikana ja sen jälkeen, mutta päätyi kuitenkin aina horjahtamaan kyljelleen. Ystävälläni oli aikasemmin samaa poikasten kanssa, ja hän oli ratkaissut pitämällä poikasia mukissa, etteivät ne pääse kaatumaan vääriin asentoihin. Päätin yrittää samaa ja tämä poikanen sai nukkua yön mukissa.

Kaiken tämän hirveän säädön ja vaivan jälkeen oli todella helpottavaa nähdä, että aamulla poikaset voivat todella hyvin. Keskimmäisen kupu oli täysin tyhjentynyt, se pysyy taas pystyssä ja siivet eivät enää roiku. Poistin topin, teipit ja päästin poikasen takasin sisarusten luokse matkahäkkiin. Nuorimmainen poikanen on virkistynyt aivan silmissä. Se ei ole enää yhtään punertava ja se syö todella hyvin. Toivotaan nyt, että selvittiin säikähdyksellä ja pahin olisi nyt takana.

Kupissa nukkuen