blogi

Jiyuu on nyt noin viikon verran asustanut täällä ja aivan huikeita tuloksia! Päästin sen tänään aamulla häkistä vapaaksi, se tuli ulos ja se lensi suoraan sänkyyn luokseni ja tuli hakemaan rapsutuksia! Uskomatonta. Lintu joka vapaanaollessaan arasti ihmisiä  muutenkin? Miten how? Siitä lähtien Jiyuu on nyt todella kiinnostunut kaikesta mitä puuhastelen. Se oli kiinnostunut tiskaamisesta ja tuli myös käymään kylppärissä ja  ties mitä.  Se on niin seurankipeä pirpelö. Se vielä vähän säpsyy jos lähestyy liian nopeasti mutta se on ymmärrettävää, pitää  lähestyä ihan rauhassa ja antaa sille tilaa kuitenkin. Se itse lähinnä tulee luokse hakemaan rapsutuksia eikä pahemmin arasta. Se pitää hirssistä yhtä paljon kuin Erwin. Tekee mitävaan sen eteen.  Opetin sille jo vilkutus tempun! Sain videomateriaaliakin aiheesta, mutta en ole saanut aikaseksi lisättyä mihinkään.  Erwinin kanssa siis tulevat toimeen niin, ettei ihan vierekkäin ole, mutta ei mitään tappelua tai mitään. Kumpikin väistää kumpaakin. Ihan hyvä näin alkuun. Uuden työn takia olen ollut vähän kiireisempi nyt ja linnut ovat saaneet totutella etten ole joka aamu paikalla päästämässä heti häkistä, mutta ihan hyvin ovat ilmeiesti asian ottaneet. Ei pahempia valituksia mitä nyt Erwiniltä alkuun kun sitä kiukutti niin paljon ja se huusi vapaaksi päästyään tavallista enemmän.

Kyllä, se on Jiyuu

Jiyuun hakureissu oli ikimuistoinen ja hauska, kiitän edelleen suuresti ystävääni Emmaa kun pääsit ajamaan sen matkan ja Ereniä kun tulit mukaan. Haku onnistui ilman ongelmia, saatiin lintu helposti matkahäkkiin siirrettyä ja se pääsi hupun alle piiloon, oli niin myöhäkin että oli todella pimeää.

Kun oltiin kotona, saatiin kaikki rapsutella Jiyuuta ihan kunnolla. Sitten avasin matkahäkin luukun ja se kiipesi kädelle ja sain sen nätisti siirrettyä omaan häkkiinsä. Sitten rapsuteltiin kaikki sitä vähän lisää. Se ei ole mitenkään vieraskorea jos saa olla häkissä sisällä, kaikki saa heti rapsuttaa. Neiti on kanssa hyvin kiinnostunut ympäristöstä ja kaikesta mitä ympärillä tapahtuu. Se myös liittyy aina nauruun ja hysteria tarttuu siihen yhtälailla. Erwin on hyvin kiinnostunut ja olen niin helpottunut, ettei se osota
mitään agressiivisuuden merkkejä. Se kiipeilee Jiyuun häkin ympärillä. Jiyuu taasen vähän arastaa sitä ja menee häkin toiseen nurkkaan Erwinistä. Ehkä ne ajankanssa tottuvat toisiinsa, mutta ei ainakaan mitään kaltereidenvälistä nokkapokkaa.

Jiyuun äänet ovat jotain aivan liian ihanaa kuunneltavaa. Se höpisee paljon, sillä on niin kiltti vähän höntti ääni. Erwin ei paljoa puhu noin, se hokee vaan ”mitämitä” ja ”erwin”.  Mutta voi että, kun toinen huusi vähän niin kumpikin innostui vähän kiljumaan… tästä mua taidettiin varottaakkin. Mutta pakko sanoa, ei näiden ääni vielä ole niin paha kun amatsonin.

Erwiniäkin sai muut rapsuttaa viikonlopun aikana, pitäisi muiden vaan enemmän uskaltaa antaa sille herkkuja ja yrittää rapsuttaa ettei se oikeasti kiinny niin lujaa muhun niinku se on vähän.  

Ainiin! vielä hienoja uutisia, löysin tänään Teran ja Hiron pöntöstä munan. En ole ihan varma onko se tänään vai eilen munittu, seuraavasta munasta näkee. Saadaan myös jännitellä tuleeko niistä mitään vai ei, toivotaan nyt kuitenkin parasta!

Tilasin zooplussalta hätävaruiksi häkin Jiyuulle, ettei sen tarvitse missään väliaikasessa neitokakadujen pesityshäkissä olla.. Yritin etsiä käytettyjä häkkejä läheltä tai jotain missä olisi kyyti tänne, mutta ei niitä sitten löytynyt. Oli pakko mennä tilaamaan sitten uusi, ei mikään suurin tai hienoin, mutta parempi kun se neitojen pesityshäkki.  Zooplussan tilaukset tulevat myös kotiin asti, tosin, tietysti olin itse poissa kotoa just silloin kun se tuotiin ja se vietiin sitten postiin… Nyt pitäisi raahata 25 kiloinen paketti kotiin. Onneksi saan avustajan auttamaan.. Eikun kantamaan…

jokusen ajan kuluttua, menen kaupalle luokkalaisen kanssa, postiin ja mentiin noutamaan paketti. Myyjä oli postissa ”kai teillä on auto…” oltiin vaan että ehheh no ei. Toivotti onnea matkaan ja alettiin vaikeasti kantaa sitä  isoa 25 kilosta laatikkoa.  Päästiin jokusen matkaa kaupalta kunnes jostain pelmahtaa paikalle vanhempi naishenkilö ja ojentaa meille jotain semmosta pyörällistä vempelettä millä sais häkin helposti kuljetettua. Oltiin niin kiitollisia, säästyttiin ainakin puolet matkasta ja saatiin häkki kivasti kotiin. Suuri kiitos siis hänelle!

Sitten alkoi itse häkin väsääminen, aivan hirveetä kuraa kun joku osa menee jostan ja toinen menee tuolta JA yhdessä niiden pitäis mennä tästä ja nehän EI MENE. Varsinkin toi katto… sitten luulen että häkissä oli valmistusvirhe kun siitä puuttui muutama reikä, saatiin siitä huolimatta häkki kasaan ja nyt se on pystyssä. Seuraavaksi pitäisi vähän sisustaa ja löytää sille parempi paikka. Kuvia en kerennyt ottamaan nyt, mutta eiköhän semmosta jossainvaiheessa tule

Jiyuu tulee huomenna! Jännittää jo paljon!

Aikasemmin mainitsin jo, että mulle on tulossa toi ruusukakadu. Siitä ei ihan hirveesti tiedetty mitään. Ei tarkkaa ikää, alunperin ei sukupuolta, ei kasvattajaa eikä mitään. Sen mukana ei tullut mitään todistuksia alkuperästä edes.  Ruusukakadu kuuluu CITES-II liitteeseen joten sitä ei edes saisi myydä ilman alkuperäistodistusta. Lintu on periaatteessa laiton.  Kyselin hiukan linnusta ja renkaan tietoja ja lähdettiin etsimään linnun kadonnutta identiteettiä.

Kasvattajalla, pöntöstä kurkkiminen

Sain renkaan tiedot. Ensimmäisenä alettiin kahlaamaan nettiä josko renkaan merkinnät tekisivät järkeä. Siinä oli yhtäläisyys Erwinin renkaan kanssa. Kumassakin on ZG alussa. Tutkittiin miten se liittyisi mihinkään. Ilmeni, että ZG tarkoittaa ”Zuchtgemeinschaft” eli suomeksi ”kasvattajien liitto” tms.  Siihen kuuluu ainakin Saksa ja Itävalta. He käyttivät aikaisemmin renkaissa erilaisia yhdistelmiä, kuten Z ja ZV kunnes se muutettiin ZG.  Löydettiin saksaksi myös jokin rekisteriä ylläpitävä sivu(Zuchtgemeinschaft), jonne laitettiin sähköpostilla renkaan tiedot. Saatiin suht nopeasti vastaus jossa oli jo vähän tietoa linnusta enemmän. Saatiin sen kasvattajan osoite ja puhelinnumero. Edistystä.

Soitettiin sitten kasvattajalle ja riemuksemme hän oli hyvin ystävällinen ja yhteistyöhaluinen. Hän oli kovin ihmeissään miten lintu oli päätynyt Suomeen asti.  Hän kyseli kovasti miten linnulla menee ja oli aidosti kauhistunut kun kuuli, että lintu on joskus klipattu. Vielä vääräoppisesti vioittaen linnun siipeä luuhun asti. Suurimmalla tod.näk. tämän takia lintu tykkää istua vähän oudosti siiven päällä. Onneksi se kuitenkin osaa lentää taitavasti tästä pienestä komplikaatiosta huolimatta. Hän sanoi ettei olisi koskaan myynyt lintua jos olisi tiennyt, että se klipataan tai myydään eteenpäin jonnekin eläinkaupalle.

Kasvattajaksi osottautui Peter Baumann. Hän kasvattaa eksottiisia lintuja isoissa hienoissa tiloissa ainakin kuvista päätellen. Olin myös kovin ihastunut hänen asenteeseen lintujen kasvatukseen. Hän ei arvosta siipien klippaamista eikä käsinruokintaa. Hän sanoi, että lintu joka on emojen kasvattama on ”oikea lintu”. Olen täysin samaa mieltä. Hän oli myös erittäin tarkka että linnuilla on varmasti tilaa lentää ja jaloitella. Kysyimme myös olisiko mahdollista että lintu olisi sukua Erwinille, mikä ei kuulemma ole mitenkään mahdollista. Wink wink.

Kasvattaja on äärimmäisen iloinen kun kuuli miten hyvään paikkaan lintu kuulemma pääsee. Saimme linnusta siis lähes kaiken selville. Sen tarkan kuoriutumispäivän, sukupuoli testattiin erikseen suomessa, mutta sen alkuperäinen DNA testi tulos myös (tietysti sama, naaras) ja kasvattaja hänen tiedot. Myös alkuperäistodistus! Lintu on jälleen laillinen.

Linnun kierto on siis mennyt kutakuinkin näin

Kasvattaja -> Holland birdcenter (tässä välissä saattanut olla vielä jotain) -> Okalintu -> Terhi -> minä

Lintu on saanut siis reissata paljon, ihmeellisen hyvin se on kuitenkin pysynyt kilttinä ja suht kesynä vaikka vähän ujo onkin. Aivan mahtavaa. Tulee niin hyvämieli että pääsee auttamaan tällaistakin lintua <3

Linnun nimi oli alunperin Viivi, mutta sanoinkin etten tahdo samannimistä lintua kun minä itse joten lintu uudelleen nimetään. Sen nimeksi tulee Jiyuu! Jiyuu on japania ja tarkoittaa vapautta.

Jiyuun vanhemmat

Blogi on ollut pystyssä jo 3 vuotta! Aivan mieletöntä miten aika on mennyt.  Muistaakseni alotin sen paljon nuorempana, tai ainakin paljon ”tyhmempänä”. Olin niin innoissani. Nyt olen oppinut hyvin paljon uutta ja tutkailin tuota ”esille nostettua” laatikkoa ja sieltä pitäisi monet tekstit päivittää. Teen sen jokupäivä vielä.

Päivitin tänään vähän ulkoasun värejä ja tuon bannerin tuosta, aion varmaan vaihtaa sen vielä, koska tuo oli nyt joku tekele, mutta mielestäni bannerissa tulee olla ruusukakadu! Sivu on aikalujaa painottunut myös niihin koska suomessa ei näistä tietoa pahemmin ole.

Blogin tarkotus on aina ollut pitää tietoa yllä ja tallessa. Sen tarkoitus oli jakaa kasvatuksen alotus kokemukseni ja kuinka olen oppinut ja kehittynyt. Huomaan kyllä eroa paljon, on tullu vähän kasvettua.  Hyvä minä!

Kirjoitin tänään artikkelin ruusukakaduista, kaiken perustiedon mitä niistä irti sai. Lisäsin sen tuonne sivut palkkiin, käykäähän kurkkimassa.

Tulevan ruusun suhteen taasen, hakupäiväksi ollaan sovittu 7.11. Olen selvitellyt tyttösen taustaa, saatiin selville että se on mitä todennäköisemmin syntynyt toukokuussa ja on saksalaiselta kasvattajalta peräisin. Lintu sai siis itselleen todistuksen joten se on jälleen laillinen, tuli hyvä olo. Sain myös tänään kuulla siitä, että se puhuu unissaan <3 niin suloisen kuuloista! En malttaisi odottaa tapaamista sen kanssa

kuva. Terhi R.

Olen sitämieltä, että rengastaminen on hyvin tärkeää lintujen kasvatuksessa. Se on osa kasvattajan työtä ja se on tärkeää. Miksi? Koska renkaan avulla voidaan jäljittää linnun alkuperää ja tietoja jotka ovat saattaneet kadota matkan aikana. Linnun tunnistaa varmuudella identtisistäkin kaksosista huolimatta, karatessa ja löydettäessä linnun omistajuuden voi todistaa esim kauppakirjalla johon on kirjoitettu renkaan tiedot. Mikäli löydät linnun ja sillä on rengas, ensimmäisenä pitäisi tarkistaa renkaan tiedot ja verrata niitä rekisteriin ja kysellä, jotta lintu pääsisi mahdollisesti omaan kotiinsa.

Tulevan ruusukakadun kanssa on asia näin, että se on tullut eläinkaupan kautta, missä väitettiin että se on hollannista peräisin. Rengasta tarkemmin tutkimalla kävikin ilmi, että lintu on sittenkin todenäköisemmin saksasta.  Sattumoisin huomasin yhtäläisyyden renkaan tiedoissa, joten aion ottaa yhteyttä Erwinin kasvattajaan, mikäli häneltä saisi tiedon onko lintu peräti hänen kasvatti vai tunteeko jonkun jolta se olisi voinut tulla. Linnulla ei ole edes todistuksia, mikä tosin on laitonta myydä ilman syntymätodistusta.. mutta jos löydän kasvattajan, voin kysyä kopiota syntymätodistuksesta ja näin lintu on jälleen ”laillinen” ja sen tiedot on varmasti oikein ja saadaan rekisteriin.

Ennen rengastusta poikanen ulos pesästä, rengas ja apurautalanka valmiiksi

Poikanen on rengastettu onnistuneesti

Renkaassa on huonotkin puolet. Esim lintu voi jäädä renkaasta kiinni johonkin ja loukata jalkansa. Mutta mikäli rengas on oikean kokoinen ja vahtii linnun touhuja ja pitää häkin ja paikat turvallisina niin tuskin suurinta riskiä tähän on.  Mielestäni on tärkeämpää rengastaa lintu juurikin monesta aikasemmin mainitusta syystä kuin jättää pois. Riski jäädä jumiin renkaasta ei ole kovin suuri kun pitää huolen tiloista missä linnut ovat ja leikkivät.

Rengas laitetaan linnulle sen olessa vielä pönttöikäinen, silloin kun rengas mahtuu jalkaan juuri ja juuri ja pysyy sielä kunnes lintu kasvaa niin ettei rengas enään lähde. Tätä sanotaan umpirenkaaksi. Renkaan koolla on siis suuri merkitys, lajeille on omat renkaat ja ikä milloin se tulee laittaa. Rengastan neitokakadut n. 8-10 päivän ikäisenä, riippuen hyvin paljon niiden koosta ja kehityksestä. Rengas liian aikaisin laitettuna putoaa helposti jalasta ja se täytyy laittaa uudelleen. Ensimmäisen rengastuksen aikana Armin potki renkaan ainakin kolme kertaa jalastaan ja neljännellä kerralla se viimein pysy.

Minulta tulleet poikaset tunnistaa VK tunnuksesta. Yleisemmin VK FI. Renkaat ovat muotoa XX VK FI XX. Esim 01 VK FI 15. Ensimmäinen numero on juoksevaluku, kertoo poikasen numeron -> identitetti poikueesta. VK FI kertoo poikasen olevan Suomessa syntynyt (FI). VK on oma lyhenteeni, josta tunnistaa sen olevan minulta. 15 lopussa kertoo vuoden, eli… ensimmäinen poikanen VK:lla suomessa syntynyt vuonna 2015. Voiko vaikeemmin vielä selittää..

Rengas ei kuitenkaan haittaa linnun elämää mitenkään, joskus saattavat sitä nyplätä, mutta ovat todella suuri apu tunnistettaessa lintuja toisistaan ja omistajuuden todistettaessa ja löytämisessä. Aion jatkaa lintujen rengastusta samaan malliin ja toivon että pesittäjätkin tekisivät samoin.

Valtakunnallinen linturekisteri

Pientä ”hypeä” nyt tänne.  Vastaan tuli tarjous toisesta ruusukakadusta. Olen suunnitellut hankkivani toisen ruusukakadun jo siitä lähtien kun koskaan päätin hankkia edes yhden, joten se on suunniteltu juttu. En tiennyt sen vain tapahtuvan näin nopeasti. Mikään ei tietenkään ole ehkä 100% varma, mutta olen jo 80% varma että tämä tapahtuu

Kyseessä on siis 2014 kuoriutunut tyttö ruusu, nimeltään Viivi. Nimen aion kyllä todennäköisesti vaihtaa  koska en tahdo lintua omalla nimelläni, tsk.   Se on alunperin Okalinnusta tullut ja testattu ettei sillä varmasti ole höyhenmätää mikä oli tuolla liikkessä jokunen aika sitten. Mutta on testattu ja eläinlääkärin toteama terveeksi. Ihan täyttä alkuperää ei ihan tiedetä. Se on myös joskus aikoinaan klipattu eikä siivet koskaan kunnolla palautuneet siitä. Lintu on kuulemma hieman arka ihmisiä kohtaan, mikä ei tietenkään ole ongelma, katsotaan miten päästään etenemään sen kanssa. Se tulee kuulemma toimeen myös muiden lintujen kanssa, ainut ongelma tässä siis mahtaa olla Erwin, jolle muut linnut on vähän ongelma, mutta ehkä tuleva voi opettaa sille vähän tapoja? Saa nähdä mitä tuleman pitää, ilmottelen lisää kun tiedän!

//EDIT

Saatiin jo hakupäivämäärä suunnilleen sovittua 6-8.11. Eli tyttönen on siis tänne tulossa. Nyt jännittää. Toivotaan että tulevat kaikki nätisti toimeen, aikaa kuitenkin meillä on hioa tiimipeliä.

Kuva: Terhi R.

Ihan random juttu vielä! Mun parvekkeelle oli pääsyt talitainen, päästin sen vapaaksi, se tuli takasin ja lensi jo sisälle asti… sain sen kiinni saunassa kun se väsyi lentämiseen ja palautin takasin pihalle, nyt on parvekkeen lasit ihan kunnolla kiinni, ei pitäisi joutua enään. Oli kyllä hyvin väsynyt sen lentelyn jälkeen

Kuvan otin juuri ennekun päästin vapaaksi

 Erwinin ensimmäinen yli yön kestävä reissu!  Lähdettiin maanantaina aamulla, päästiin helposti junaan ilman ongelmia. Oltiin niin perimmäisessä vaunussa ja lähes yksin päästin erwinin matkarepusta vapaaksi. Se oli kiltisti olkapäällä ja kateltiin ikkunasta ulos. Saatiin muuten paljon kommentteja koko matkan aikana. Pääsin valaisemaan monta päätä lintujen pidosta.

Kun saavuin kohteeseen, eli Erenin luokse jolle meni C poikueen Proffa, päästettiin Erwin sinne vapaaks ja se oli jo kun kotonaan. Sitä ei sitten yhtään kinosta vaihtaa maisemaa.  Erwin ei tavallisesti oikeen tule toimeen muiden lintujen kanssa, mutta tuolla uskallettiin pitää kumpaakin lintua vapaana samaan aikaan ja mitään ongelmia ei sattunut, melkein söivät samasta ruokakupistakin!

Oli aivan ihanaa tavata oman poikueen poikanen ja päästä rapsuttelemaan sitä ja näkemään miten hienosti se voi uudessa kodissa. Se on todella kesy ja ihana luonteeltaan, ei olisi voinut parempaa toivoa <3 

Kävin Erwinin kanssa paikoissa tapaamassa tuttuja ja näyttämässä Erwiniä muille ja se oli aina hyvin rento ja rauhallinen oma itsensä. Oli meillä mukava reissu pakko myöntää!

Sitten vielä että C poikueen vanhimmainen vauveli, eli Cactus-juice pääsi tänään uuteen kotiinsa. Se saa hienon kodin jossa on kokemusta linnuista ja myös neitokakadu kaveri valmiina odottamassa!  Lisää sen kuulumisia voi lukea täältä

Derpla

Emma

Tänäviikonloppuna Kaijulit olivat taas järjestäneet vuotuisen mökkiviikonlopun kultakukkurassa ja sain kun sainkin kyydin sinne ja pääsin taas tapaamaan rakkaita lintuystäviäni.  Tietysti satuin tuleman kipeäksi juuri täksi viikonlopuksi joten oli vähän kurja olo varsinkin iltaisin, mutta se ei estänyt hauskanpitoa.  Oli ihanaa nähdä vanhat tutut ja tutustua uusiin lintuharrastajiin. Kannatan kyllä kaikkia lintuihmisiä, varsinkin uusia uskaltautumaan, takaan että kukaan ei jää ulkopuolelle ja tulee olemaan hauskaa. Puhuttiin paljon linnuista, mistä muustakaan. Ei muusta tarvitsekkaan puhua. Sitten oltiin lintujen kanssa ja tällasta kivaa rentoa meininkiä.

Oli itselle vähän vaikea paikka jättää Erwin kotiin viikonlopuksi yksin, mutta laitoin itselleni webbikameran kuvaamaan ja streamaamaan jotta voin tarkistaa sen  jokapäivä. Sain kuitenkin kaverinkin ruokkimaan linnut niin suurta hätää ei ollut. Kun tulin kotiin takaisin oli jälleennäkemisen riemu suunnaton. Nyt otetaan ihan chillisti ja  rapsutellaan ja vaan köllötellään.  Tässä vähän kuvia!

Urho mun päänpäällä

sulo

Maxi the molukki

Kakariki käkkä

Erwin webbikamerassa keräili paprikoita ja chilejä riviin

Ensimmäinen poikanen muutti viikko sitten uuteen kotiinsa. Se on nyt viikon häkissä asumisen jälkeen päässyt ulos häkistä ja tehnyt todella läheistä tuttavuutta. Se on tullut kädelle ja päänpäälle! Olen aivan mielettömän onnellinen miten rohkea pienokainen on ja miten hienosti se on selvinnyt ja kehittynyt.  Sen töyhtö on myös niin upeaa luokkaa nykyään, kyllä olen ylpeä. Tässä muutama kuva pienokaisesta uudessa kodissaan

Cactus Juice

Counter-Strike

Kaksi muuta ovat myös rohkaistuneet ja kasvaneet aivan mielettömän upeiksi linnuiksi! Tekee niin ikävää jo ajatella niiden lähtevän, mutta saavat kaikki hienot kodit vielä.  Muuta äärimmäisen hienoa tai tärkeetä ei varmaan ole tapahtunut, joten palaan asiaan.