Kasvatus loppuu
Olen pitkän ja hartaan harkinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että lopetan lintujen kasvatuksen. Kirjoitan tätä hetkellä, kun teen ilmoituksia linnuista nettiin, jotta ne saisivat uudet kodit. Pidän itselleni tärkeimmät linnut tietysti, mutta kasvatuslintuni muuttavat kaikki uusiin koteihin. Undulaatit muuttivat kaikki eilen yhdessä uuteen kotiinsa. Olo on jotenkin tyhjä ja sanaton. Olen kuitenkin harkinnut tätä jo kauan. Siitä lähtien kun Tera kuoli, mietin että en aio kasvattaa lintuja, en pysty menetyksiin. Jatkoin silti sen jälkeen vielä monta vuotta. Vuosien sisään on mahtunut onnistumisia ja epäonnistumisia. Menetykset iskevät minuun niin lujaa, että harrastus ottaa enemmän kuin antaa. Jaksoin sitä näin kauan, kunnes mittani alkoi täyttyä. Yksi suuri syy lopetukselle on myös se, että haluan nauttia linnuistani lemmikkeinä. Nyt ne asuvat hienossa linnuille rakennetussa huoneessa, mutta ne ovat siellä keskenään ja elävät villinä. Haluan takaisin sen ajan kun linnut olivat enemmän lemmikkejä, kuin kasvatusyksilöitä. Siksi jätänkin muutaman tärkeimmän linnun itselleni ja siirrän ne olohuoneeseen, että saan taas olla lintujen kanssa mahdollisimman paljon.
Tämä on iso muutos, sillä olen niin omistanut elämäni linnuille ja kasvattamiselle. Lintuni vievät kokonaisen oman huoneen, missä on kaikki rakennettu niitä varten. Nyt aion siirtyä taas pitämään lintuja häkissä(vain öisin) ja pitämään niitä vapaana samassa tilassa kanssani. Toivon että rakkaimmat ja nyt villiintyneet linnut muistavat minut ja eivät ota muutosta liian raskaasti. Tarkoitus olisi rakentaa olohuoneesta lintuhuoneen tyylinen linnuille suunnattu huone, vaikka linnut nukkuvatkin nyt häkeissä. Aion pitää tietokoneen olohuoneessa, niin olen lintujen kanssa mahdollisimman paljon.
Kiitos kaikille kasvattieni omistajille kun olette tarjonneet kodin rakkaimmille. Sopimuksissa kohta, että kasvatit ovat aina tervetulleita takaisin kasvattajalle mikäli niistä tulee luopua, pitää yhä! Ja olen edelleen tukena kasvattieni omistajille ja pidän kotisivuni pystyssä, koska tänne on kerääntynyt paljon tärkeää tietoa, minkä koen tärkeäksi jättää osaksi nettiä. Vastaan myös kaikkiin kysymyksiin linnuista kiinnostuneille ja autan mielelläni uuden harrastuksen pariin.
Uusi vuosi, uudet kujeet
Vuosi 2023 meni niin nopeasti. En oikein vointini vuoksi jaksanut keskittyä lintuihin sen vertaa että olisin viitsinyt pesittää pareja pahemmin. Kuumuus yllätti kesällä pahasti meidät ja menetyksiä tapahtui. Oli todella rankkaa. Olen taas pohtinut koko harrastuksen lopettamista, koska menetykset kolahtavat niin lujaa ja onnistumisia ei tunnu taas oikein tulevan. En nyt ihan kuitenkaan heitä toivoa ja lopeta koko harrastusta tähän. En olisi turhaan tehnyt kaikkea tätä. Tälle vuodelle on jo muutama poikue suunnitteilla, jahka saan lintuja aikaseksi pesimään. Toivotaan parempaa onnea tälle vuodelle. En jaksa tehdä postausta lintuihin menneistä rahoista, mutta hurjasti oltiin taas miinuksella. Todella paljon, koska Neganin hankkiminen maksoi paljon ja oli lähes puolet miinuksesta. Negan on kyllä ollut kaiken sen rahan arvoinen ystävä, se piristää jokaista päivää vain olemalla. Sen juttuja on ihana kuunnella. Parempiin kuulumisiin
Undulaattihässäkkä
Asioita on taas päässyt tapahtumaan. Jotain mistä en ole ylpeä yhtään, mutta kerron nyt rehellisesti mitä on käynyt. Kaikki alkoi siitä, että avasin linnuille pesityshäkin oven, jotta sopiva pari saa sen itselleen ja suljen parin sinne. Odotin Evelynin ja Karnakin valtaavan häkin heti, mutta toisin kävi. Häkkiin menikin undulaatteja. Anri meni pesään ja sai munittua sinne jopa yhdeksän munaa. Asia olisi ollut ihan okei, jos olisin saanut Anrin suljettua häkkiin sen puolison Luken kanssa, mutta jokainen yritys meni aina syistä tai toisista plörinöiksi. Joko häkissä oli muita, tai jompikumpi tai kumpikin linnuista poistui häkistä kun tulin huoneeseen. Masennuksesta johtuneen väsyneisyyden vuoksi, en saanut aikaseksi napata lintuja pimeässä ja suljettua häkkiin, joten pesityshäkkiin pääsi myös pari neitokakaduja. Thlayli rupesi munimaan undulaattien munien sekaan. Anrin yksi munista sitten kuoriutui ja neitokakadut ottivat undulaatinpoikasen hoidettavakseen. Poikanen kasvoi todella vauhdilla, mutta Punkki nyppi sitä, joten otin yksinäisen poikasen käsinruokittavaksi. Samaan aikaan neitokakaduille kuoriutui oma poikanen pesään.
Samaan aikaan Rexillä ja Yokailla kuoriutui kolme poikasta pesään. Pesässä ei ollut purua neitokakadujen jäljiltä paljoa, joten emo oli kaivanut kuopan ja poikaset seisoivat liukkaalla lattialla aiheuttaen niille ”splayed legs” syndrooman. Tämä siis tarkoittaa sitä, että poikasten jalat ovat levittäytyneet liukkaan pohjan takia sivulle. Asian voi korjata vielä poikasten ollessa pieniä, mutta poikaset ovat niin pieniä ja niiden jalkoihin on ollut haaste saada mitään pysymään. Toivon nyt kuitenkin uusimman virityksen pysyvän ja helpottavan tilannetta.
Tuntuu taas siltä, ettei mikään tahdo onnistua ja jos onnistuu, niin jokin menee pieleen. Melkein tahtoisi moti taas mennä kaikkeen, mutta joskus näin, ehkä myöhemmin taas paremmin.
Kesän kuumuus
Molemmat P-poikueen poikaset ovat muuttaneet omiin koteihinsa. TeraNymphicus’s Poltergeist eli nykyisin Polttu, oli kyllä luonteeltaan taas niin ihana, että siitä oli niin vaikea päästää irti. Se oli myös väriltään täydellinen Teran kopio. Onneksi lintu muutti siskolle, niin voin sitä mahdollisesti joskus vielä käyttää jos tilanne ja tarve vaatii. Olen kyllä todella ylpeä noista P-poikasista.
TeraNymphicus’s Paranormal muutti yksin uuteen kotiinsa, ja saa toivottavasti täältä meiltä vielä myöhemmin kaverin itselleen. Meillä on pesässä kaksi poikasta tällä hetkellä. Toivon kovin toisen olevan koiras, että Paranormal, nykyisin Hattivatti, saa itselleen kaverin mahdollisiman pian.
Kesän kuumuus on taas Q poikueen poikasia koetellut kovasti. Poikueen ensimmäinen kuoriutunut poikanen menehtyi ensimmäisenä päivänä ja nyt nuorin on todella nestevajeinen, vaikka se on hyvin ruokittu. Lintuhuoneessa asteita on lähemmäs 30 tai yli, niin en ihmettele että kuumuus vähän tekee tuhoaan. Poikasilla on kahden päivän ikäero, mutta nuorempi on jäänyt kehityksestä todella pahasti jälkeen. Alan tässä epäilemään sen selviytymistä ylipäätään. Alla olevasta kuvasarjasta näkee kuinka toinen poikanen kehittyy ja toinen taas ei millään muutu. Sain kasvattajaystävältä neuvoksi antaa kookosvettä nuoremmalle. Katsotaan nyt lähteekö se auttamaan. Uskoni siihen alkaa kuitenkin vähän huveta.
Uusia tuulia
Parveen on tullut taas muutoksia. P-poikueen poikaset ovat kasvaneet ja oppineet syömään itse. Toinen poikasista muutti viikonloppuna uuteen kotiinsa. Toinen muuttaa kuunvaihteessa. Poikaset ovat kasvaneet niin kauniiksi ja hienoiksi linnuiksi. Olen niin ylpeä Punkista ja kuinka se onnistui lisääntymään. En koskaan uskonut sen tajuavan tarpeeksi hyvin. Poikasista puheenollen, Yharnamilla ja Lucatielillä on pesässään kaksi poikasta. Juuri kuoriutuneita, joten niiden selviytymisestä ei ole takeita. Niiden ensimmäinen kuoriutunut poikanen löytyi kuolleena, joten en pidä toivoa liian korkealla näiden kahden suhteen. Emot ovat kuitenkin ensikertalaisia. Yharnam on vähän vanhempi jo ensikertalaiseksi isäksi, mutta näyttää silti ymmärtäneen tehtävän ja poikaset saavat ruokaa kummaltakin vanhemmalta.
Parveen on tulossa muitakin muutoksia. Luovun viiriäisistä, koska niistä on tähän mennessä seurannut vain harmia. Ne ovat ihania lintuja, mutta eivät sovi meidän parveen. Olen usean menettänyt lyhyen ajan sisään erilaisista syistä ja menetykset sattuvat kovasti. Haluan linnuilleni vain parasta ja mielestäni joku muu pystyy tarjoamaan parempaa näille kun mitä itse nyt pystyn. Viiriäisille on koti jo tiedossa ja ne muuttavat ensiviikon alussa. Viiriäiset myös estävät meitä osallistumasta mihinkään tapahtumiin, joten parempi näin, että ne pääsevät muualle asustelemaan.
Viikonloppuna meille myös muutti uusi asukas. Tämä on pitkäaikainen toiveeni harmaapapukaija. Lintu tuli kodinvaihtajana tänne meille Lahdesta. Se on neljävuotias koiras. Tutustumme vasta toisiimme, niin en pysty suuremmin sanomaan vielä linnun luonteesta mitään, mutta todella rohkea ja utelias tyyppi. Sanoo aamuisin ”huomenta” ja siihen on aivan ihana herätä.
Uusi lintuhuone (ja linnut)
Muutin taas vuodenvaihteessa, koska tahdoin linnuilleni parempaa. Olin huomannut lintujen kunnon romahtaneen pienemmässä huoneessa. Ne eivät jaksaneet lentää läheskään niin paljoa tai pitkään. Kun nappasin lintuja matkahäkkiin, niin kaikki linnut läähättivät uupuneena pienestä lentämisestä. Edellisessä kodissa jahtasin niitä pimeässä todella pitkään eikä niitä väsyttänyt millään. Halusin linnuilleni taas enemmän tilaa. Löysinkin asunnon, missä on upea pitkän mallinen iso huone, josta tulisi uusi upea lintuhuone. Muutto tapahtui jo tammikuussa, mutta huoneen valmistelussa meni hyvä tovi.
Huoneen seinät suojattiin suihkuverhoilla. Lamput kiinnitettiin kattoon ja johdot suojattiin. Katossa on nyt viisi T5 lintulamppua ja kuudes olisi tarkoitus hankkia vielä. Lattia on suojattu paperilla ja linnuille rakennettiin uusi ruokalaatikko. Pesityshäkin ympärille laitoin myös suihkuverhoa vähän suojaamaan.
Viiriäiskanojen häkit yhdistin yhteen, joten niillä on nyt iso pitkänmallinen häkki. Pariskunnalla on vielä yksi häkki, mutta ajattelin siirtää tulevan parin pesityshäkin pohjalle.
Siitä puheenollen, meille on muuttanut uusia lintuja. Uusi viiriäiskukko muuttaa pian korvaamaan menetystä ja toivottavasti vielä tuottamaan tipuja jonkun kanan kanssa. Kukko tulee olemaan nimeltään Kummitus.
Lisäksi meille muutti neitokakadunaaras Theri, eli Terttu, ja undulaattikoiras Rex. Rex tuli tänne tasapainottamaan undulaattiparven epätasapainoisuutta ja Terttu löytyi sattumalta samalta kasvattajalta ja se oli niin kaunis yksilö, että se vain oli saatava. Olen harkinnut Friedestä luopumista, koska en näe siinä pesitykseen käytöksen perusteella potentiaalia. Se jää kuitenkin vielä nähtäväksi. Terttu nyt tuli sinänsä sitä ”korvaamaan”. Toivon, että se pariutuisi hyvin jonkun koiraan kanssa.
