Meet Punkki
Kerroin aiemmassa postauksessa, kuinka Lexin ja Ludwigin pesiminen häkin takana on aiheuttanut vain harmia. Poikanen kuoriutui häkin takana, kun en vielä tiennyt siellä olevan pesää. Koska linnuilla ei ollut pönttöä, poikanen karkasi ”pesästä” ja päätyi kauas pesästä emojen ulottumattomiin. Löysin hyvin riutuneen poikasen ja yritin auttaa sitä kaikin keinoin, mutta se oli aivan liian pieni ja se menehtyi. Tästä oppineena siirsin Lexille pahvilaatikkopesän häkin taakse ja siirsin muutaman munan sinne, en pystynyt heittämään niitä pois, sillä joku niistä saattaisi hyvin vielä kuoriutua päivien sisällä. Lexi muni pesään vielä lisää ja kuinka ollakaan, juuri joulun tienoilla, yksi munista kuoriutui. Päivitin tästä Instagrammiin. Olin tosin hyvin huolissani poikasen selviytymisestä, koska pesä oli myös muiden lintujen armoilla, mutta pesityshäkki ja pönttö oli varattu jo, joten en voinut siirtää paria mihinkään.
Kuten pelkäsin, poikasen päälle hyökättiin. Dexter oli sitä mieltä, että pesä kuuluu hänelle ja Hemwickille ja löysin huonoon kuntoon kynityn poikasen pesästä nurkkaan hylättynä ja kylmänä. Otin poikasen heti pesästä ja ryhdyin puhdistamaan sen haavoja. Poikasta oli nypitty pahasti, sitä oltiin purtu monesta paikasta. Nokasta, kummastakin luomesta, siivistä, selästä, varpaista ja niskasta. Siitä tuli verta ja poikanen oli heikossa kunnossa, sen toinen silmä oli niin rupeutunut, ettei se saanut silmää auki. Onneksi olin varautunut tilanteeseen, jossa poikasta pitäisi auttaa ja minulla oli kaikki välineet jo kotona käden ulottuvilla, luulen, että se pelasti poikasen. Valitettavasti en voinut palauttaa poikasta pesään, koska se todennäköisesti tapettaisiin. Vaihtoehdoksi jäi vain ja ainoastaan poikasen käsinruokkiminen, mitä en ole ennen tehnyt, vaikka aiheesta olen paljon opiskellutkin.
Käsinruokinta on vastoin periaatteitani, mutta Punkki oli jo sen verran vanha ja sen selviytyminen oli minusta kiinni ja en vain pystynyt antamaan poikasen kuolla, jos voin asialle jotain. Ihan liian pientä poikasta en ryhtyisi ruokkimaan, mutta Punkki oli jo iso ja uskoisin, että myös leimaantunut lintuihin ja tietää olevansa lintu. Käsinruokkiminen on myös hyvin tarkkaa ja aikaa vievää. Minulla ei sillä hetkellä juuri ollut mitään joten pystyin vielä ruokkimaankin poikasen. Punkki vaati alkuun ruokaa neljän tunnin välein. Ruoan määrä ja koostumus tulee olla oikea, sekä sen lämpötila pitää olla tarkalleen mitattu ja sopiva. Poikanen sotkee hirmuisesti, se pitää myös pitää lämpimänä ja puhtaana kokoajan. En ole koskaan tarvinnut kymmentä pyyhettä samaan aikaan, mutta onneksi niitä oli kertynyt, kun osottautuivat hyvin hyödyllisiksi.
Punkin haavat alkoivat parantua nopeasti ja poikanen oli hyvin virkeä ja eloisa. Punkki oli oikein elinvoimainen ja kasvoi ihan silmissä. Sen nypityt alueet kasvattavat vielä vähän sulkia. Poikasen nimi tapahtui vähän vahingossa, sillä poikasta on kutsuttu vauvaksi, munkiksi, sekiroksi, pikkuiseksi jne. Ystäväni piti sanoa pikku munkki, mutta sanat yhdistyivät punkiksi ja nimi vähän jäi. Joten vauva sai nimekseen Punkki. Punkki oli alusta alkaen todella tulinen tapaus. Hyvin kipakka luonteeltaan ja antaa nokasta milloin mistäkin. Ihme että sen rengas sentään pysyi jo ensimäisen rengastuksen jälkeen. Teetin Punkille DNA-testin vaikka olin jo pitkään arvellut sen olevan koiras ja koiraaksi se osottautuikin. Punkin olen jo päättänyt pitää, mutta koska parveni on jo suurehko, pohdin pitkään, että jostain olisi ehkä luovuttava. Nestus ei mielestäni ole ihan jalostusmateriaalia pienen kokonsa ja nyppimisen takia. Nestus on tosin luonteeltaan aivan ihana ja rakastan sen ihanaa piilevää harlekiinia, sillä on valkoinen höyhen rinnassa! Usein piilo harlekiini ilmenee niskassa vaaleina laikkuina. Mikäli sinulla on parvessa tilaa yhdelle koiraalle, ota rohkeasti yhteyttä!
Punkki saa nykyään vielä muutaman kerran ruokaa päivässä, aamuin ja illoin. Se harjottelee siementen syömistä parhaillaan. Lentäminenkin alkaa jo nykyään sujua. Kunhan Punkki osaa varmasti syödä itse ja lentää vähän paremmin, siirrän sen lintuhuoneeseen muiden seuraan. Punkille on erityisen tärkeetä lintuseura, ettei se täysin leimaannu ihmiseen. Punkin kasvua ja kehitystä voi seurata Instagrammistani, mihin päivitän siitä usein.
Lintuihin menneet rahat vuonna 2019
Kun kerron itsestäni, mainitsen aina linnut ja lintuharrastukseni. Se on suurin osa elämääni ja identiteettiäni. Ihmiset usein ihmettelevät suurta lintumäärää ja kun kerron kasvattavani lintuja, ensimäinen kysymys lähes aina on ”tienaatko hyvin sillä?”. Vastaus niin hyvin yksinkertaisesti että en. Tästä inspiroituneena kuitenkin sain idean pitää kirjaa, paljonko lintuihin menee vuodessa, jotta osaan antaa selkeämpiä lukuja, kun tuota kysytään vielä tulevaisuudessa. Nyt kun vuosi on niin lopuillaan, ja viimeiset asiat tälle vuodelle on tilattu, uskallan viimein päättää tämän vuoden kirjan lintuihin menneistä rahoista. Lyhyesti nyt tässä teille eriteltynä ja alhaalla vähän syvällisempi erittely.
Vuoden aikana menneet rahat
Vuoden aikana linnuista saadut rahat
Koko vuoden summa
Kuten luvuista huomaa, hävikki on ”hieman” suurempi kuin voitto. En tosiaan tienaa harrastuksellani mitään. Vai onko näin? Itse koen, että lintuihin menneet varat ovat kaikki olleet täysin sen arvoisia ja toivoisin, että olisin pystynyt käyttämään jopa enemmän. Itse en tällä hetkellä ole mitenkään parhaimmassa asemassa rahan kanssa, mutta panostan lintuihini kuitenkin 100%. Vaikka lintuihini on mennyt tuhansia rahaa, enkä saanut edes satastakaan takaisin niistä, en koe että olisin menettänyt yhtään mitään. Mielestäni linnut antavat jotain paljon rahaa arvokkaampaa takaisin. En voi edes selittää sitä tunnetta, kun arka lintu vihdoin uskaltautuu kädelle syömään ja tottuu läsnäoloon ja sen olo paranee. Tai sitä miten poikanen kasvaa pienestä kaljusta mytystä upeaksi linnuksi. Ei noita asioita voi rahalla mitata. Olen myös oppinut uuden pesäkameran avulla lintujen pesimiskäyttäytymisestä jotain, mitä en ennen tiennyt. Olen oppinut tuntemaan lintujani paremmin yksilöinä eri tilanteissa ja jokainen hetki niiden kanssa on minulle rahaa tärkeämpi. Esimerkiksi se, kuinka vähän muutin lintujen tavallista ruokinta tapaa, laittamalla niiden ruokinta-astiaan kuiviketta, piristi lintuja suunnattomasti ja olin aivan häkeltynyt miten suhteellisen pieni muutoskin voi vaikuttaa niin positiivisesti.
Tässä laskemassa on otettava huomioon, että tänä vuonna lintuhuoneeseen tehty remontti maksoi paljon ylimääräistä, mitä tavallisesti ei vuoden aikana tarvitse maksaa, sekä poikasia tuli vain kaksi myyntiin asti. Tästä syystä yritän jatkaa samaa päiväkirjaa ensivuodelle, jotta saan vertailtavia numeroita eri vuodelta. Luku voi olla lähellä tätä, tai täysin eri suuntaan tai toiseen. Olen todella huono arvioimaan määriä, ja en todellakaan olisi osannut heittää tätä summaa päästä, jos minulta oltaisiin kysytty paljonko lintuihin on tänä vuonna mennyt. En laita koko listaa tänne nyt, koska lista on yllättävän pitkä, mutta tässä on vähän eroteltuna mitä lintuihin meni vuonna 2019.
- lintujen ruoka 269 €
- Tuoreruoka +550 €
- Lelut 857 €
- Linnut (Karnak + Thlayli) 300 €
- Eläinlääkärikäynnit 302 €
- Pesäkamera 196,08 €
- Poikastenhoitotarvikkeet 117,75 €
- Huoneen uudistus/remontti 627,71 €
- Paperi lintuhuoneen lattialle 204,80 €
Lintulamppuihin olisi mennyt vielä paljon rahaa, mutta sain tänä vuonna lamput maksuksi tilaustöistä. Suuri kiitos siitä kuuluu Ellulle ja 24petsille! Lisäksi vuoden aikana tuli osteltua muutama muu lamppu, herkkuja, orsia, hoitotuotteita kuten vitamiinilisät + seepiansuomut, uudet pöntöt ja matkahäkki, jota olen etsinyt monta vuotta. Tänä vuonna syntyi yhteensä 4 poikasta. 1 neitokakadu ja 3 undulaattia, joista 2 päätyi myyntiin. Tienasin linnuista siis 80 €. Ei siis mitenkään leuhkittava summa. Aion ensivuodelle yrittää muistaa pitää kirjaa ja katsotaan vuoden päästä miten summat jakautuvat. Toivotaan parempaa vuotta poikasille ja ehkä vähemmän remontin tarvetta!
Poistan varauslistat
Alkuun vähän surkeampia uutisia, mutta Dexterin ja Hemwickin pesitys ei tuottanut tulosta. Munia tuli kyllä, peräti kahdeksan kappaletta, plus heille adoptoitu muna lattialta. Yhdeksän munaa, joista yksikään ei päässyt kehittymään, koska Hemwick ei malttanut olla öitä pöntössä. Pohdin josko yrittää paria pesittää myöhemmin vielä. Vai eikö Hemwick vain jostain syystä halua ja se kertoo minulle jo tarpeeksi sen sopivuudesta pesimiseen. Viimeksi parilla oli vähän samaa ongelmaa, mutta munista oli onnistunut kuoriutumaan poikanen, joten mahdollisuuksia kumminkin on. Hemwick muni kuitenkin kahdeksan munaa, joten annan sen nyt levätä ihan kunnolla ja katsotaan tilannetta myöhemmin.
Sitten se tärkeämpi tiedotusmuotoinen asia. Poistan varauslistat käytöstä. Olen hyvin pahoillani kaikille, jotka ovat aikojen saatossa pyytäneet listalle pääsyä. Nykyään saan kyselyitä ihan liikaa ja listan ylläpitäminen on hyvin vaikeaa. Pidän kaikki lupaavalta kuulostavat kodit itselläni ylhäällä, mutta en enää varaile etukäteen jonoon ihmisiä poikasia varten. Sen toteuttaminen on hyvin vaikeaa ja omalla osalla vähän liikaa energiaa vievää, joten tästäedes poikasia voi toki kysellä ja vastaan aina parhaani mukaan, mutta valitettavasti varauksia en enää ota vastaan. Poikasten ollessa lähellä luovutusikää voin toki varata poikasen, mutta listaa en enää ylläpidä ja poikaset voivat mennä juuri niille ihmisille, jotka parhaaksi näen sillä hetkellä. Kiitos ja pahoittelut mikäli olet odottanut meiltä lintua jo pidempään.
Seuraattehan meidän instagrammia? Lisään sinne usein kuvia linnuistani!
Kylmä totuus
Olen painottanut kuinka haluan olla täysin rehellinen blogissani ja kertoa vastoinkäymisistä. En tahdo antaa kuvaa, että kasvattaminen olisi ruusuilla tanssimista, ihania poikasia ja vain onnistumisia. Totuus on jotain muuta.
Eilen kun olin menossa nukkumaan ja sängyssä maatessa kuulin ihmeellistä tsirpitystä. Olin aivan varma että kuulin oikein, se oli poikanen, aivan varmasti. Menin ovelle kuuntelemaan ja ääni lakkasi. Se jatkui joka kerta kun menin takasin sänkyyn ja päätin mennä tutkimaan huoneen. Lintujen valot olivat jo menneet, joten piti pistää valot päälle ja käydä huonetta läpi. Kuulin äänen tulevan ruusujen häkin luota ja mitä löydän. Seinän ja häkin välissä kylmällä lattialla on neitokakadun poikanen. Kylmissään se piipitti. Alkuun ihmettelin, mistä poikanen on voinut ilmestyä, kenen se on? Laskin lintuja ja huomasin Lexin kadonneen. No se löytyi ihan ruusujen häkin takaata. Sillä oli ”pesä” lattialla jossa se hautoi munaa. Poikanen annettiin Lexille takasin, koska näin yöllä ei asialle voi oikein mitään. Nukuin yön huonosti miettien miten poikanen mahtaa selvitä. Heräsin aamulla väsyneenä ja ahdistuneena ja kun uskalsin mennä takasin huoneeseen tarkistamaan tilanteen, poikanen oli taas siellä sivussa ja aivan kylmissään kupu tyhjänä. Lämmitin poikasta ja yritin antaa sen pesivälle parille Dexterille ja Hemwickille pönttöön josko toinen niistä voisi ruokkia poikasta, mutta kumpikin olivat liian järkyttyneitä siitä. Poikanen oli aivan liian pieni ruokittavaksi, yritin tosin antaa sille vettä, mutta se ei suostunut millään ottamaan mitään. Pidin sitä lämpimässä ja ajattelin askarrella Lexille pahvista jonkun ”pöntön” häkin taakse, ettei poikanen pääse karkaamaan pesästä uudelleen, mutta poikanen menehtyi. Mitään ei ollut tehtävissä, se oli aivan liian pieni eikä selvinnyt. Olen murtunut. Miten en ollutkaan huomannut, että Lexi oli kokoajan hautomassa. Todennäköisesti se kiiruhti aina pesästä pois kun tulin huoneeseen, enkä näe häkin taakse. Aion askarrella häkin taakse sen jonkun pesäntapaisen, että mahdollisesti vielä toinen kuoriutuva poikanen ei koe samaa kohtaloa karkaamalla pesästä.
Ruokalaatikon uudistus + Ensimmäinen muna!
Valitin tuossa aikasemmassa postauksessa, miten uusi ruokalaatikon uudistus meni pieleen. Mikään pleksiliima tai muu tahtonut toimia ja koko kyhäelmä lyhistyi kasaan. Myöhemmin opittiin linnunlelusta, että pleksin kanssahan olisi voinut käyttää ruuveja. Mutta seuraava ruokalaatikko pleksistä tapahtuu joskus myöhemmin,koska tähän yritykseen meni jo rahaa ja vaivaa. Väliaikais ruokalaatikoksi hommasin ikeasta vain muovisen matalan laatikon. Ostin niitä kaksi, ideana oli yhdistää ne tai käyttää kahta laatikkoa. Kahden laatikon käyttö oli todella epäkäytännöllinen joten päädyin vain yhteen. Se oli niin pieni, että ärsytti edes nähdä sitä. Linnut nahistelivat ruokaillessa huomattavasti enemmän, kun tilaa oli vähemmän. Eilen päätin sitten ottaa laatikon pois ja muokata kaksi laatikkoa yhteen. En omista suuresti työkaluja, voimia tai taitoja, mutta epämääräisen säätämisen jälkeen sain laatikoista sivun pois ja yhdistin ne toisiinsa teipillä. Aika ruma viritelmä, mutta nyt se on paljon tilavampi! Huomasin heti miten nahistelu laantui, kun laatikossa oli enemmän tilaa kaikille. Silti laatikko voisi olla vähän isompi, mutta sitä varten odotan myöhempää pleksiprojektia.
Tilasin myös hamppukuiviketta, jonka aion pistää ruokalaatikon pohjalle, jotta linnut saavat kaivaa ruoan kuivikkeen seasta. Näin linnuille on vähän enemmän työtä saada ravinto ja maassa ruokailevina lajeina undulaatit ja neitokakadut varmasti pitävät mukavemmasta pohjasta. Mainitsin myös aikasemmin, että voisin hommata ruusuille myös oman laatikon. Niille voisi yrittää myös hamppukuivike pohjaa laatikkoon ja antaa niiden siemenet sieltä.
Loppuun vielä ilouutinen! Hemwick muni eilen ensimmäisen munan! Harmitti vietävästi, sillä olin juuri koneen ääressä ja katsellut myös siivoillessa Hemwickin käyttäytymistä, arvelin sen munivan pian. Olin hetken pois koneelta ja tietysti se kerkesi munia sillä välin! Tahtoisin nähdä prosessin kokonaisuudessaan, mutta nyt tiedän mihin aikoihin suunnilleen odottaa seuraavaa munaa. Toivotaan, että munia tulee vielä lisää, sekä että ne olisi hedelmöittyneitä, jotta saataisiin jouluksi taas poikasia.
Lights. Camera. Action.
On taas hetki kun viimeksi kirjoitin, mutta kaikkea on tapahtunut tässä. Lintuhuoneen uudistus on saatu tehtyä ja on pian valmis. Vielä on muutama asia jotka haluan uudistaa huoneessa, mutta nyt kehtaan esitellä jo tämän hetken tuloksen.
Tärkeimpänä uudistuksena on huoneen valot. Vaihdoin 60cm (18W) lamput pidempiin 120cm (36W) lamppuihin. Vielä suurempana muutoksena lamput on nyt kiinnitetty suoraan kattoon. Johdot on kaikki suojattu. Lamput on myös kiinnitetty ajastimeen, jossa on himmennin. Lintujen valot syttyvät 8 aamulla ja hiljaa syttyy täyteen valoon kello 9 mennessä. Sama illalla, lamput hiljalleen sammuvat tunnin sisällä. Näin valojen sammumiseen ei tule yhtäkkistä muutosta, joka saattaisi säikyttää linnut. Ruusujen ja pesityshäkin päällä on vielä kolme kahden 18W lampun kantaa, joissa on johdot. Johdot ovat suojattu kaikki metallisella letkulla, ettei niitä päästä jyrsimään. Ne ovat kiinni vielä erillisessä ajastimessa ja sammuvat/syttyvät kun kattolamput ovat vielä himmennys vaiheessa. Pesityshäkin päällä on vielä infrapuna lämpölamppu, jotta pesinnässä olevilla linnuilla on vielä extra lämpöä.
Sain myös pesäkameran pitkästä aikaa toimimaan. Ennen sen säätö oli hyvin helppoa, mutta nyt modeemin vaihdettua se vaati hirveästi työtä. En suosittele emojen häiritsemistä pesinnän aikana, mutta pesäkameran ansiosta ei tarvitse ollenkaan kurkkia pesään. Näin pääsee näkemään myös muuta pesimiskäyttäytymistä pöntössä, mitä ei muutoin pääse näkemään. Pesitykseen on nyt päässyt Dexter ja Hemwick. Saa nähdä miten tulee sujumaan, toivotaan parasta.
Muutama lintuhuoneen parannus on vielä mielessä. Häkit ovat järjestetty fiksummin huoneeseen. Niiden päällä on paljon orsia, jotta istuminen olisi linnuille mukavempaa. Orret ovat nykyään katossa roikkumassa, lattialle ei jää mitään turhaa joka estäisi siivoamista. Lattia on vuorattu isoilla papereilla, jotka vaihdan viikottain. Lintujen edellinen ruoka-astia oli jo niin kulunut, niin yritimme vaihtaa uuteen ja pleksiseen, mutta mikään liima, ei edes pleksiliima suostunut toimimaan ja yritys sen kanssa meni ihan hukkaan. Hommasin linnuille hetkellisen muovisen laatikon, jota käytän ruoka-astiana. Se on pienempi ja paljon huonompi. Tarkoitus olisi tehdä uusi isompi astia pleksistä ihan toisella tapaa käyttäen ruuveja. Olen myös pohtinut laittavani ruusuille oman ruoka-astian häkin pohjalle. Sekä olen miettinyt jos pistäisin astioihin hamppukuiviketta, näin linnut saavat kaivaa ruoan sieltä seasta luonnollisemmin.
Seiniltä otan pressut pois ja pistän vähän värikkäämät suihkuverhot tilalle, mahdollisesti vielä tänään. Näin lintuhuone saa vähän väriä ja suihkuverhot ovat vielä siedettävän kokoisia ja pestävissä helposti. Niiden kiinnitys vain mietityttää. En tahtoisi lintujen pystyvän laskeutua niiden päälle, ja jyrsiä maalia seiniltä, kuten tämänhetkisen pressuviritelmän kanssa on käynyt.
Jokatapauksessa, täällä menee suhteellisen hyvin. Olen todella iloinen lintuhuoneen uudistuksesta ja kuinka sen siivoaminen ja ylläpitäminen on paljon helpompaa nykyään. Kunhan saan loput asiat vielä muutettua niin on hyvä. Tähän loppuun vielä vähän kuvia.
