Kerroin aiemmassa postauksessa, kuinka Lexin ja Ludwigin pesiminen häkin takana on aiheuttanut vain harmia. Poikanen kuoriutui häkin takana, kun en vielä tiennyt siellä olevan pesää. Koska linnuilla ei ollut pönttöä, poikanen karkasi ”pesästä” ja päätyi kauas pesästä emojen ulottumattomiin. Löysin hyvin riutuneen poikasen ja yritin auttaa sitä kaikin keinoin, mutta se oli aivan liian pieni ja se menehtyi. Tästä oppineena siirsin Lexille pahvilaatikkopesän häkin taakse ja siirsin muutaman munan sinne, en pystynyt heittämään niitä pois, sillä joku niistä saattaisi hyvin vielä kuoriutua päivien sisällä. Lexi muni pesään vielä lisää ja kuinka ollakaan, juuri joulun tienoilla, yksi munista kuoriutui. Päivitin tästä Instagrammiin. Olin tosin hyvin huolissani poikasen selviytymisestä, koska pesä oli myös muiden lintujen armoilla, mutta pesityshäkki ja pönttö oli varattu jo, joten en voinut siirtää paria mihinkään.
Kuten pelkäsin, poikasen päälle hyökättiin. Dexter oli sitä mieltä, että pesä kuuluu hänelle ja Hemwickille ja löysin huonoon kuntoon kynityn poikasen pesästä nurkkaan hylättynä ja kylmänä. Otin poikasen heti pesästä ja ryhdyin puhdistamaan sen haavoja. Poikasta oli nypitty pahasti, sitä oltiin purtu monesta paikasta. Nokasta, kummastakin luomesta, siivistä, selästä, varpaista ja niskasta. Siitä tuli verta ja poikanen oli heikossa kunnossa, sen toinen silmä oli niin rupeutunut, ettei se saanut silmää auki. Onneksi olin varautunut tilanteeseen, jossa poikasta pitäisi auttaa ja minulla oli kaikki välineet jo kotona käden ulottuvilla, luulen, että se pelasti poikasen. Valitettavasti en voinut palauttaa poikasta pesään, koska se todennäköisesti tapettaisiin. Vaihtoehdoksi jäi vain ja ainoastaan poikasen käsinruokkiminen, mitä en ole ennen tehnyt, vaikka aiheesta olen paljon opiskellutkin.
Käsinruokinta on vastoin periaatteitani, mutta Punkki oli jo sen verran vanha ja sen selviytyminen oli minusta kiinni ja en vain pystynyt antamaan poikasen kuolla, jos voin asialle jotain. Ihan liian pientä poikasta en ryhtyisi ruokkimaan, mutta Punkki oli jo iso ja uskoisin, että myös leimaantunut lintuihin ja tietää olevansa lintu. Käsinruokkiminen on myös hyvin tarkkaa ja aikaa vievää. Minulla ei sillä hetkellä juuri ollut mitään joten pystyin vielä ruokkimaankin poikasen. Punkki vaati alkuun ruokaa neljän tunnin välein. Ruoan määrä ja koostumus tulee olla oikea, sekä sen lämpötila pitää olla tarkalleen mitattu ja sopiva. Poikanen sotkee hirmuisesti, se pitää myös pitää lämpimänä ja puhtaana kokoajan. En ole koskaan tarvinnut kymmentä pyyhettä samaan aikaan, mutta onneksi niitä oli kertynyt, kun osottautuivat hyvin hyödyllisiksi.
Punkin haavat alkoivat parantua nopeasti ja poikanen oli hyvin virkeä ja eloisa. Punkki oli oikein elinvoimainen ja kasvoi ihan silmissä. Sen nypityt alueet kasvattavat vielä vähän sulkia. Poikasen nimi tapahtui vähän vahingossa, sillä poikasta on kutsuttu vauvaksi, munkiksi, sekiroksi, pikkuiseksi jne. Ystäväni piti sanoa pikku munkki, mutta sanat yhdistyivät punkiksi ja nimi vähän jäi. Joten vauva sai nimekseen Punkki. Punkki oli alusta alkaen todella tulinen tapaus. Hyvin kipakka luonteeltaan ja antaa nokasta milloin mistäkin. Ihme että sen rengas sentään pysyi jo ensimäisen rengastuksen jälkeen. Teetin Punkille DNA-testin vaikka olin jo pitkään arvellut sen olevan koiras ja koiraaksi se osottautuikin. Punkin olen jo päättänyt pitää, mutta koska parveni on jo suurehko, pohdin pitkään, että jostain olisi ehkä luovuttava. Nestus ei mielestäni ole ihan jalostusmateriaalia pienen kokonsa ja nyppimisen takia. Nestus on tosin luonteeltaan aivan ihana ja rakastan sen ihanaa piilevää harlekiinia, sillä on valkoinen höyhen rinnassa! Usein piilo harlekiini ilmenee niskassa vaaleina laikkuina. Mikäli sinulla on parvessa tilaa yhdelle koiraalle, ota rohkeasti yhteyttä!
Punkki saa nykyään vielä muutaman kerran ruokaa päivässä, aamuin ja illoin. Se harjottelee siementen syömistä parhaillaan. Lentäminenkin alkaa jo nykyään sujua. Kunhan Punkki osaa varmasti syödä itse ja lentää vähän paremmin, siirrän sen lintuhuoneeseen muiden seuraan. Punkille on erityisen tärkeetä lintuseura, ettei se täysin leimaannu ihmiseen. Punkin kasvua ja kehitystä voi seurata Instagrammistani, mihin päivitän siitä usein.
Leave a Comment