Ensi alkuun haluan päästä kertomaan uusista linnuista. Mainitsin viime artikkelin lopussa, että Kaijuleiden mökkiviikonlopusta saattanee tarttua mukaan yksi lintu. Niinhän siinä kävikin ja minulle tuli Villeltä vielä yksi hänen kasvattinsa. Ei sukua Riddarelle ja Nitolle. Hopea nuori koiras. Hän voisi vielä joskus mennä pariksi Friedelle jos Nito ei jotenkin tässä herää ja kiinnostu ensin. Nimekseen nuorukainen sai Wolnir! Tässä vielä muutama kuva siitä. Sillä on ensimmäinen sulkasato meneillään ja maskin vaihtuminen on hyvin nähtävissä.
Ariamiksen ja Sebastianin menehdyttyä ja undulaattiparveni ei ole ollut kovin tasapainoinen. Yksi naaras ja neljä koirasta + kaksi koiraspoikasta. Päätin että Gachiin saa muuttaa poikastensa kanssa Ahlmanin koululle, kunhan siellä ollaan valmiita ottamaan linnut vastaan. Mutta olen tässä samalla etsinyt itselleni lintuja parveeni ja aloin jo vähän menettää toivoa ja kypsytellä ajatusta, että ehkä lopetan undulaattikasvatuksen. Sopivia lintuja ei vaan tunnu löytyvän mistään, eikä ulkomailta haku nyt tule kuuloonkaan koronan takia. Vastaan tuli sitten kuitenkin ilmoitus linnuista, jotka herättivät kiinnostukseni. Hyväksi tuuriksi sain vielä kyydin niiden hakuun ja pian linnut olivatkin jo täällä! Tässä ovat parven uutukaiset Tomoe ja Mirrah. Linnut ovat sisarukset samasta poikueesta, mutta parhainta mitä tähän hätään nyt sain. Nyt tarvitsisin vielä yhden koiraan, taas tasapainoittamaan parvea koska Gachiin lähtee.
Sitten muita kuulumisia. Olin laittanut Shamanin ja Aiwassin pesimään, koska pari oli alkanut kiinnostumaan liikaa ruokalaatikoiden takana olleesta nurkasta. Aiwass muni neljä munaa joista ensimmäinen päätyi lattialle, ja oli niin pieni, että tiesin ettei siitä tule mitään. Kolme muuta munaa tulivat pesään. Kaksi munista ovat nyt kuoriutuneet ja poikaset näyttävät voivan hyvin. Rengastin ne aivan hetki sitten. Toivon kovasti naarasta itselleni tältä parilta. Toinen poikasista saattaa olla helmiäinen, joka viittaisi varmaan naaraaseen, mikä olisi huippu juttu.
Ember on oppinut jotenkuten lentämään! Korkeammalta se pääsee jo todella pitkälle. Suurin ongelma on korkeuden saaminen maasta, mutta Ember on saanut hurjasti itseluottamusta yrittämiseen ja se on ahkerasti harjoitellut lentämistä. Ilmassa liikkuminen ei ole niin täysin sujuvaa, ja kääntyminen vaatii vielä opettelua, mutta Ember on keksinyt jo vähän tapoja manipuloida liikkeitä ilmassa. Se on hyvä pysähtymään ilmassa menettämättä korkeutta melkein yhtään ja kääntyy haluamaansa suuntaan ja jatkaa matkaa. Useimmiten sen lento on yhtä ympyrää lentämistä, mutta se pysyy ilmassa pitkiäkin aikoja! Olen niin iloinen ja aivan ällikällä lyöty. Siltä kuitenkin puuttuu melkein puolet siivestä ja toinen puoli klipattu. Sillä on tosin sulkasato meneillään ja klipatulle puolelle on kasvanut muutama sulka, ja vammautuneen siiven nykyisin pisin sulka on kasvanut uudelleen. Muutamasta sulasta ollut kiinni tämä hurja muutos lennossa!
Kaijuleiden mökkiviikonlopussa järjestettiin virallinen neitokakadunäyttely ja olin siellä taas tuomarina. Näyttelyyn osallistui noin 30 lintua, joka on ihan mieletön määrä. 24Pets oli myös ystävällisesti sponsoroinut upeat palkinnotkin. Oma kasvattini, TeraNymphicus’s Kinhunter, voitti poikasluokan ja oli koko näyttelyn kolmanneksi parhain. Olen siitä niin ylpeä. Näyttely meni hyvin ja kaikille jäi hyvä mieli. Toivon, että päästään vielä järjestämään näitä lisää.
Leave a Comment