Ystäväni Tera

Lintua ei saisi inhimillistää, tiedän, mutta tänään ja koko sen aikana mitä nyt olen lintuja omistanut, koin taas jotain.
Teralla on aina ollut tapana lohduttaa aina kun mulla menee huonommin. Se nimenomaan pyrkii auttamaan, tulee viereen nuolemaan kyyneleet pois sitä mukaan mitä niitä valuu poskia pitkin. Se jaksaa olla siinä vieressä reilusti yli tunninkin. Hiljaa yhdessä.  Erikoisempaa tästä teki se, että Tera usein kohtelee samalla tavalla mua miten minä sitä, jos en anna helposti hirssiä, ei se teekkään mitään helposti. Jos ei mulla satu olemaan aikaa kun se haluaa, sillä ei ole aikaan kun minä taas haluan sen kanssa olla ja niin edelleen.

Tänään olin hyvin innoissani jutuista ystäväni kanssa ja Tera kuinka jaksoi kinuta leipää ja rapsutuksia, mutten antanut kumpaakaan. Siirsin sen kokoajan kylmästi pois tieltä. Se oli kyllä selkeästi harmissaan ja oli vähän etäisempi loppupäivän. Kuitenkin illalla sitten puhuttiin söpöjä ystävän kanssa ja siinä samalla sitten räjähdin itkuun. Linnut olivat jo häkissä koska kello on jo sen verran.  Kun hetken olin jo itkenyt, kuulen Teran ”itkua” ja katsoin, mikä sitä vaivaa. Se oli selkeästi häiriintynyt kun joutui olemaan häkissä samalla kun itken täällä. Otin sen pois ja se väkisin kokoajan tunki viereen. En tietenkään estellyt, annoin sen nuolla kyyneleet pois ja vaan auttaa tavalla millä se pystyy. Siinä sitten oltiin jokusen aikaa kunnes halusin tehdä vastapalveluksen ja annoin sille kunnon rapsutukset ja läheisyyttä. Oltiin otsat vastakkain ihan hiljaa, kahdestaan. Aika tuntui olevan pysähtynyt ja me vain oltiin. En voi sanoin kuvailla miten kiitollinen olen tuosta hetkestä ja miten pahalta se tuntui miten suorastaan rejektoin sen aikaisemmin päivällä.  Se kuitenkin tuntui kadonneen, ei Tera vaikuttanut mitenkään enään ”vihaiselta”. Sitten laitoin sen pöydälle ja se hyppi käsillä kokoajan koska halusi kasvojen viereen takaisin, sitten vaan oltiin, en voi selittää millaista mikro kommunikointia se oikein on. Täydellistä.  Kiitos Tera.

Kaikki on hyvin taas ~ <3

 

Comments(6)

  • 12.5.2013, 08:15  Vastaa

    Ei herran jestas miten upea postaus taas vaihteeksi! <3 ;__; Todella kivaa luettavaa, varsinkin kun tämä on tosinta totta ja kertoo teidän välisestä ystävyydestä.

  • 12.5.2013, 15:03  Vastaa

    hih, kiitos erittäin paljon ^^

  • Anonyymi
    12.5.2013, 20:55  Vastaa

    Mielestäni avautuva ja emotionaalinen postaus! Ihan kiva.

  • 12.5.2013, 20:57  Vastaa

    Kiitos ^^

  • 21.5.2013, 21:53  Vastaa

    Pidä tuosta kaikesta kiinni. <3 Jos ikinä tuntuu siltä, että harrastus aiheuttaa stressiä myöhemmin, palaa tähän kirjoitukseen. 🙂 Aivan ihana postaus.

  • 21.5.2013, 21:55  Vastaa

    todellakin! <3 kiitos ^^

Leave a Comment