It was meant to be
Olin jokunen aika sitten ihaillut ystäväni todella upeaa neitokakadua. Sanoin, että tahdon siltä poikasen jos ja kun se lisääntyy. Joku siinä linnussa puhutteli minua niin paljon. Kuinka kävikään ja ystäväni luopuukin muutamasta linnustaan ja kysyi olisinko kiinnostunut tästä. Intopinkeänä sanoin että olen ja niin päätimme, että lintu muuttaa meille. Se tulee perjantaina ja laitan kuvaa myöhemmin kunhan lintu on saapunut.
Vaihdoin lintuhuoneen orsia myös hetki sitten. Sijoitin enemmän oksia vinoon ja lisäsin paljon uusia virikkeitä. Linnut tuntuivat pitävän muutoksesta. Ei tuo edellinen järjestys pysynytkin kuin vuoden verran. Linnut pitivät uusista orsista ja jyrsivät kaarnan niistä nopeasti, sekä uusi järjestys on selkeästi piristänyt niitä. Pitänee varmaan ottaa tavaksi vaihtaa huoneen järjestystä n. puolenvuoden välein.
Lintuhuoneen valoprojektiin on tullut muutoksia. Näillä näkymin hommaan 4 lampun kantaa, joihin tulee kaikkiin 2 lamppua. Yksi lintulamppu sekä yksi täyden spektrin päivänvalolamppu. Lamppuja tulee kaikenkaikkiaan kahdeksan kappaletta. Vaihdan 18W lampuista 36W lamppuihin, jotka ovat 120cm pitkiä. Lamput aion sijoittaa kattoon, sekä niiden johdot yhdistetään menemään yhtä johtoa pitkin. Johto suojataan ja se kulkee katosta seinää pitkin pistorasiaan. Suunnitelmissa on tehdä lampuista ajastetut ja saada ne himmenemällä sammumaan ja syttymään. Aamu kahdeksasta valot alkavat kirkastua ja yhdeksään mennessä valot ovat täysin päällä. Illalla sama kello kahdeksasta yhdeksään. Mikäli suunnitelmat onnistuvat, lamput jätetään yöksi hyvin himmeälle päälle, niin, että paniikkikohtauksen saadessa linnut näkevät mihin laskeutua. Valon määrä yöllä estää paniikkilentojen tapahtumista muutenkin.
Undulaattilapset ovat kasvaneet todella kauniiksi. Keskimmäinen poikanen jää tänne luokseni myöhempään kasvatukseen ja vanhin poikasista muuttaa ystävälleni. Olen todella iloinen, että lintu saa ainakin satavarmasti todella hyvän loppuelämän kodin. Nuorin undulaatti on myynnissä ja etsii myös itselleen sitä loppuelämän kotia. Sukupuolet määritin poikasille niiden vahanahan värin perusteella, ja näillänäkymin näyttää siltä, että kaksi vanhinta poikasta ovat koiraita ja nuorin on naaras. Tähän loppuun vielä vähän kuvasaastetta.
Helppo virike ulkoa
Poikaset ovat kasvaneet kauniiksi ja pian lähestyykin niiden luovutusikä kuun vaihteessa. Niin nopeasti aika meneekin. Olen kyllä todella ylpeä näistä poikasista. Niistä on kasvanut todella upeita ja hienoja lintuja. Diluten eli keskimmäisen poikasen pidän itselläni ja toivon sen pääsevän vielä pesitykseen. Pesimisestä puheenollen. Siirsin Arminin ja Yharnamin pesityshäkkiin, toistaiseksi ne ovat kiinnostuneet pöntöstä, mutta saa nähdä tajuaako Armin vieläkään munia sinne. Annan niille nyt reilusti aikaa, mikään kiire ei ole.
Käväsin eilen hakemassa pihalta vähän tuoreita oksia linnuille virikkeeksi. Helppoa ja linnut pitävät niistä kovin. Eihän siinä kauaa kestänyt kun kaikki lehdet oli jyrsitty ja oksatkin pilkottu. Mutta onpahan helppo virike idea kuitenkin. Tietysti tarkistakaa aina, että kasvit ovat turvallisia linnuille. Hyvä lista sallituista kasveista löytyy täältä. Tähän perään vielä muutama kuva linnuista. Pistin undulaattivauvojen perään numerot, joista selviää monesko poikanen se siis oli.
Lintuhuoneen kaapin siivous
Teimpäs tällasen pikasen videon. Lintuhuoneen kaappi on kauan ollut jo yksi iso kaaos ja tänään sitte siivosin ja järjestelin kaikki paikoilleen.
Lintuhuoneen valaistuksen uudistussuunnitelma
Linnun silmät näkevät meitä enemmän ja paremmin. Ne näkevät värejä, joita emme näe, sekä ne näkevät meitä nopeammin asioita. Nähdäkseen näin, ne tarvitsevat paljon valoa ja valossa tulee olla myös ultraviolettia. Auringonvalon mukana tulee ultraviolettisäteilyä, mutta se suodattuu ikkunan ja jopa pilvien mukana pois, joten pelkkä verhojen auki pitäminen ei anna linnuille sitä tarpeellista valoa, jonka ne vaativat. Tätävarten on suunniteltu ihan omia täydenspektrin lamppuja linnuille. Täyden spektrin lamppu tuottaa kaikki aallonpituudet, lähiultravioletista lähi-infrapunaan saakka. Nämä lamput auttavat lintua näkemään maailman niinkuin sen pitäisikin. UV tosin kuluu lampuista ja ne on uudistettava vähintään kerran vuodessa. En tässä postauksessa keskity kertomaan lintulamppujen terveysvaikutuksista, niistä voi lukea esimerkiksi tästä mahtavasta artikkelista: Muistithan lintulamput?
Linnuillani on aina ollut lintulamput jotka olen parhaani mukaan vaihtanut vuosittain. Monta lampunkantaa olen jo menettänyt, kun linnut ovat jyrsineet johtoja, vaikka kuinka niitä suojelin. Myöhemmin ystäväni rakensi minulle ”ruusuvarmat” lamput ja niiden johtojen ympärillä on metallinen suojus. Nämä lamput ovat kestäneet parhaiten meillä. Tämän hetken ongelma on lamppujen sijainti. Niillä ei varsinaisesti ole paikkaa, vaan ne sijaitsevat häkkien päällä. Osa on kohdistettu suoraan häkkeihin ja osa lintujen orsille päin. Häkeillä tarkoitan ruusujenhäkkiä sekä pesityshäkkiä. Meillähän ei linnut muuten asu häkeissä. Seuraavana suunnitelmissa olisi saada lamput nätimmin huoneeseen ja niin, että johtojen määrää voidaan minimoida. Ystäväni onneksi näppäränä sähkönörttinä osaa auttaa lampunkantojen ja johtojen kanssa. Nykyisessä suunnitelmassa pääpointteina olisi: 18W lamppujen vaihto 36W lampuihin. Huoneessa on tällä hetkellä 10 18W lamppua. Ajattelin vaihtaa pidempiin lamppuihin joten uskallan myös vähentää niiden määrän kymmenestä kuuteen. Kuusi lamppua mahtuu kolmeen lampunkantaan, koska yhteen kantaan menee kaksi lamppua.Tahtoisin saada lamput kiinnitettyä kattoon ja tasaisin välein, jotta huoneen valaistus olisi mahdollisiman tasainen. Kolmen lampun johdot sitten yhdistyisivät yhdeksi johdoksi joka menee seinää pitkin alas ajastimeen ja pistorasiaan. Johdot suojattu metallilla kuten nykyään.
Hienoahan olisi, jos lamput saisi ajastimella himmenemään ennenkuin ne sammuvat. Vaikka linnut tuntevat jo hyvin rytmin ja ovat jo hyvin paikoillaan ennen valojen sammumista, mutta hienoahan se vaan olisi. Ajattelin mahdollisesti pitää ruusuilla ja pesityshäkissä vielä yhdet 18W lamppuparit, riippuen miltä lopullinen valaistus tulee näyttämään. Pesityshäkissä on myös kaksi lämpölamppua, jotka ovat nimensä mukaan lämmönlähteinä. Pesivälle naaraalle lämpö kun on niin tärkeää. Olen myös pohtinut jos yhdistäisin ruusujen häkin ja pesityshäkin toisiinsa, niin niiden väliin ei jäisi tuota turhaa tilaa. Tällä hetkellä siellä on vain johtoja. Saa nähdä vielä, mutta suuri lamppuprojekti on nyt suunnitteilla ja toivon, että tämän saisi viimeistään syyskuun aikana valmiiksi.
Undulaattilapset lensi pesästä
Päivitinpähän taas kotisivujen ulkoasun. En kestänyt katsoa vanhaa ja kulunutta lookkia. Päivittelen vielä vähän sivujen osia, mutta pohja alkaa olla jo kunnossa.
Hienoimpana uutisena tulee se, että kaikki kolme undulaattivauvaa lähtivät pesästä viimeviikolla. Oli keskiviikko, eli lintuhuoneen siivouspäivä. Ajattelin päästää undulaatit pesityshäkistä, että saan sen hyvin siivottua ennen seuraavan parin siirtoa sinne. Vauvoilla kesti hetki osata lentää häkistä huoneen vapauteen, mutta ne ovat ikäänsä nähden todella taitavia lentäjiä jo. Nuorin poikasista putosi lattialle ja siirsin sen takaisin pönttöön siivouksen ajaksi, se oli niin järkyttynyt kun siinä hääräsin. Sain huoneen ystäväni avulla puunattua taas vähän paremmin ja pesityshäkin järjestelin valmiiksi Arminille ja Yharnamille. Päästin poikasen takaisin huoneeseen. Illemmalla kurkkasin huoneeseen enkä enää löytänyt nuorinta poikasta. Kävin huoneen läpi, kurkin papereiden alle, häkkien taakse, kaikkialle. Mistään ei näkynyt. Paniikissa kuvittelin jo kuinka poikanen olisi lentänyt roskapussiin ja joutunut ulos, tai lentänyt parvekkeen ikkunan pienestä raosta, vaikka linnuilla ei ole pääsyä parvekkeelle silloin kun siivoan huonetta. Koirakaan ei ollut huomannut tai ilmoittanut linnusta joka olisi karannut. Pitkän etsinnän jälkeen poikanen löyty keittiöstä, pakastimen takaata. Se on ollut siellä jo muutaman tunnin ja hieman laiha ja väsynyt. Päästin sen takaisin huoneeseen ja se lensi hienosti orrelle takasin. Myöhemmin kurkkasin uudelleen ja poikanen oli taas poissa. Melkein hermoromahduksen partaalla etsin sitä taas huoneesta, se oli vain hyvin maastoutunut, mutta ihan kunnossa.
Nyt poikaset ovat jo taitavia lentäjiä ja undulaattien tapaan kasvattavat pippurista luonnettaan ja vähän uhittelevat neitokakaduille, jotka suurempana mutta pelkurina väistää pientä nappisilmäistä undulaattivauvaa. Vauvat ovat todella rohkeita ja uskaltavat laskeutua mihin ikinä pystyvätkään ja menevät rohkeasti testaamaan uusia leluja. Vanhin poikasista vähän maistoi hirssintähkää. Keskimmäisen poikasen ajattelin pitää itselläni, sen harvinaisemman värityksen vuoksi. Kaksi muuta poikasta saavat nyt ensin itsenäistyä rauhassa kunnes niille etsitään uusi koti.
Undulaattilapset ja Erwin hormonihoitoon
Undulaateilla kuoriutui neljä munaa viimekuun lopussa, joista kolme poikasta selvisi. Ihan nuorin ei kirinyt kasvuun muiden kanssa ja jäi vähän sisarusten jalkoihin eikä enää pystynyt kerjäämään. Avustusruokinnasta huolimatta, se oli liian heikko. Kolme vanhinta poikasta ovat kasvaneet hienosti. Poikasen väreissä on vähän vaihtelua ja yksi poikasista näyttäisi olevan muita tavallisesti vaaleampi. Luultavasti harmaasiipi tai peräti dilute. Isän piilevistä väreistä ei ole tietoa, joten selviää kun poikaset kasvavat. Sebastian kantaa dilutea ja harmaasiipeä piilevänä. Mielenkiintoista seurata millasia lapsia näistä tulee. Poikaset saivat eilen kasvattajanimet ja kaikilla kolmella on renkaat jalassa. Sukupuolet ja värit selviää vähän myöhemmin.
002 TEN FI 19 – TeraNymphicus’s Yashariku
003 TEN FI 19 – TeraNymphicus’s Gachiin
004 TEN FI 19 – TeraNymphicus’s Ungo
Vaikka kyse on B poikueesta, poikasten nimet alkavat erikirjaimilla koska poikueen teemana on Sekiro. Ja miksi numerointi alkaa 002? Koska vuoden ensimäinen poikanen oli neitokakadu Nestus jonka renkaassa on 001 TEN FI 19. En tahdo renkaisiin samoja tekstejä vaikka laji olisi eri, ihan vain varmuuden vuoksi ja helpottamaan omaa kirjanpitoani.
Olen myös pohtinut kauan josko Erwinille tulisi hommata hormoni-implantti, koska sen hormonaaliset pöristelyt ovat ihan mahdottomia. Lintu käy kierroksilla heti kun sitä katsoo. Se hyökkää muiden lintujen ja ihmisten päälle. Puree herkästi ilman varoitusta tai suurempaa syytä. Se pahenee eniten varsinkin keväisin valon lisääntyessä. Erwin menee huomenna eläinlääkäriin ja laitetaan implantti ja annetaan vaikuttaa. Katsotaan onko siitä mitään apua tässä tapauksessa. Toivon todella, että sen hormonihirviöinti loppuisi tai edes helpottaisi.
Sitten niitä kuvia
