Undulaattilapset lensi pesästä

Päivitinpähän taas kotisivujen ulkoasun. En kestänyt katsoa vanhaa ja kulunutta lookkia. Päivittelen vielä vähän sivujen osia, mutta pohja alkaa olla jo kunnossa.

Hienoimpana uutisena tulee se, että kaikki kolme undulaattivauvaa lähtivät pesästä viimeviikolla. Oli keskiviikko, eli lintuhuoneen siivouspäivä. Ajattelin päästää undulaatit pesityshäkistä, että saan sen hyvin siivottua ennen seuraavan parin siirtoa sinne. Vauvoilla kesti hetki osata lentää häkistä huoneen vapauteen, mutta ne ovat ikäänsä nähden todella taitavia lentäjiä jo. Nuorin poikasista putosi lattialle ja siirsin sen takaisin pönttöön siivouksen ajaksi, se oli niin järkyttynyt kun siinä hääräsin.  Sain huoneen ystäväni avulla puunattua taas vähän paremmin ja pesityshäkin järjestelin valmiiksi Arminille ja Yharnamille. Päästin poikasen takaisin huoneeseen.  Illemmalla kurkkasin huoneeseen enkä enää löytänyt nuorinta poikasta. Kävin huoneen läpi, kurkin papereiden alle, häkkien taakse, kaikkialle. Mistään ei näkynyt.  Paniikissa kuvittelin jo kuinka poikanen olisi lentänyt roskapussiin ja joutunut ulos, tai lentänyt parvekkeen ikkunan pienestä raosta, vaikka linnuilla ei ole pääsyä parvekkeelle silloin kun siivoan huonetta.  Koirakaan ei ollut huomannut tai ilmoittanut linnusta joka olisi karannut.  Pitkän etsinnän jälkeen poikanen löyty keittiöstä, pakastimen takaata. Se on ollut siellä jo muutaman tunnin ja hieman laiha ja väsynyt. Päästin sen takaisin huoneeseen ja se lensi hienosti orrelle takasin. Myöhemmin kurkkasin uudelleen ja poikanen oli taas poissa. Melkein hermoromahduksen partaalla etsin sitä taas huoneesta, se oli vain hyvin maastoutunut, mutta ihan kunnossa.

Nyt poikaset ovat jo taitavia lentäjiä ja undulaattien tapaan kasvattavat pippurista luonnettaan ja vähän uhittelevat neitokakaduille, jotka suurempana mutta pelkurina väistää pientä nappisilmäistä undulaattivauvaa. Vauvat ovat todella rohkeita ja uskaltavat laskeutua mihin ikinä pystyvätkään ja menevät rohkeasti testaamaan uusia leluja. Vanhin poikasista vähän maistoi hirssintähkää. Keskimmäisen poikasen ajattelin pitää itselläni, sen harvinaisemman värityksen vuoksi. Kaksi muuta poikasta saavat nyt ensin itsenäistyä rauhassa kunnes niille etsitään uusi koti.

 

Comments(0)

Leave a Comment