Eilen aamulla heräsin oikein hyvillä mielin. Minut oli haastettu facebookissa kymmenen päivän haasteeseen lisätä kuva rakkaasta lemmikistä. Tälle päivälle valitsin Punkin, koska mietin miten ihana ja rakas se lintu on. Mutta hetki myöhemmin kun siivosin lintuhuonetta, huomasin Punkin istuvan vähän erilaisessa asennossa kun sen tavallisessa nukkuma-asennossa. Se oli todella väsyneen oloinen ja päästi lähelle vähän liian helposti. Se on yleensä todella tarkka milloin ja miten sitä lähestytään. Se otti rapsutuksia vastaan niin mielissään eikä olisi halunnut lopettaa. Siivouksen jälkeen se löytyi ruokalaatikossa hyvin vaikeasti ruokaa etsien. Nostin sen kädelle ja tarjosin hirssiä. Se söi hyvin vaivalloisesti ja hitaasti. Pääsin siinä samalla vähän tunnustelemaan sen vatsaa. Rintalasta tuntui aivan liian selkeästi. Punkki oli laihtunut ihan hirveän määrän ihan lyhyessä ajassa. Eilen se nimittäin oli niin oma itsensä, ettei siitä olisi voinut sanoa jonkun olevan vialla. Soitin eläinlääkäriin ja onneksi saatiin aika noin kahden tunnin päähän tästä.
Eläinlääkäriin päästyämme meidät otettiin heti vastaan. Punkki tutkittiin kunnolla ja kuten jo huomasin, sanottiin että se on hyvin hyvin laiha. Lintu oli muuten todella terve, sulat todella hyvässä kunnossa ja fysiikka toimi ja limakalvot kirkkaat jne. Sen uloste tutkittiin ja siitä löytyi muuttunut mikrofloora, jonkunlainen tulehdus sillä meneillään sen ruoansulatuksessa. Se sai nahan alle kipulääkettä, nesteytystä ja vitamiinia. Sille määrättiin antibioottikuuri jonka hain heti kun olin saanut Punkin kotiin. Se oli eläinlääkärireissun jälkeen niin väsynyt, että pelkäsin aivan kauheasti jättää se ja mennä apteekkiin. Kotiin tullessa se oli kuitenkin sen verran virkeämpi, että se tuli luokse kun häkille meni moikkaamaan. Päästin sen ulos häkistä ja se tuli heti viereen. Se välttämättä tahtoi olla lähellä kokoajan, mikä on enemmän kun okei. Myöhemmin illalla se alkoi jo vähän syömään hirssiä itse. Se söi nyt vähän paremmalla energialla verrattuna aamuun. Punkki ei millään halunnut nukkua häkissä, mutta en kuitenkaan uskalla ottaa sitä viereen nukkumaan kuitenkaan.
Illalla yritin antaa ensimmäisen annoksen antibioottia, mutta Punkki sai lähes kaiken ravisteltua ympäri sänkyäni. Seuraavana aamuna sain lääkkeen kuitenkin menemään kokonaisuudessaan alas. Punkki on edelleen todella hutera ja väsynyt, mutta hirssi maistui taas hetki lääkkeen jälkeen. Sen kakka oli jo paljon suurempi verrattuna eiliseen joka hädintuskin oli mitään. Ruoka siis kulkee läpi sentään, mikä on todella iso askel eteenpäin. Kunhan tulehdus hellittäisi ja ruoka maistuisi vielä vähän paremmin, niin eiköhän tästä selvitä. Niin hirveän suurta huolta ja stressiä voi niinkin pieni aiheuttaa. Toivon todella Punkin selviävän tästäkin koetuksesta. Se sai jo pienenä kokea monta vastoinkäymistä. Sen kupu meni tukkoon, sinne kerääntyi hiivaa. Jouduin itse tyhjentämään kuvin että ruoka saatiin liikkelle. Punkki oli tässä vaiheessa taas niin langanlaiha että olin varma ettei se tästä palaudu. Mutta ihmeenkaupalla se selvisi ja voi todella hyvin, kunnes nyt tämä n. vuoden sen kaiken jälkeen iski. Tämän ohi kun päästään, niin toivotaan ettei tarvitse enempää eläinlääkärissä ravata.
Leave a Comment