J-poikueen poikaset lähtivät pesästä ihan hetki sitten. Päästin ne heti pesityshäkistä ulos opettelemaan elämää parvessa. Vauvat ovat todella kauniita ja eivät välitä vaikka ihan vierestä menee. Vielä hakevat tuota lentämisen jaloa taitoa. Kyllä se sieltä vielä.
Pesityshäkin vapauduttua, kaikki yrittivät sinne vaikka sulkasadotkin ovat kesken, tai ovat pesineet jo hetkittäin. Eivät millään saa tarpeeksi. Pitää nyt katsoa ketkä sinne pääsee yrittämään jos kukaan nyt ihan heti. Tahtoisin saada pesäkameran sinne asennettua taas.
I-poikasista nuorin lähtee näillä näkymin tällä viikolla uuteen kotiinsa. Niin ne vaan lentävät maailmalle, kieltämättä kova pala purtavaksi niistä luopuminen, itse olen ne ruokkinut ja hoitanut ja niistä tullut sen takia niin tärkeitä ja ihania. Poikaset ovat myös niin kesyjä, ettei niistä voi olla tykkämättä. Poikueen vanhin poikanen muuttaa D-poikueen vanhimman kanssa vielä uuteen kotiin lähiaikoina. Sitten vielä katsotaan miten J-poikasten käy. Jos valkokasvoinen kasvaa hienoksi ja olisi sukupuoleltaan naaras, niin se voisi sopia Nitolle puolisoksi, mutta DNA-testit ovat vieläkin maailmalla niin saa nähdä.
Leave a Comment