Pesityshäkki projekti

Home / blogi / Pesityshäkki projekti

Noh tuli etsittyä minkämoisia kaappeja ja hyllyjä mistä olisi voinut väkertää jotain, mutta ei löytynyt yhtään tarpeeksi syvä, syvin oli 40cm ja se on silti liian väähn, tahtoisin sen olevan lähempänä 80cm. Päädyin sitten ostamaan valmiin häkin vaikka sekin suhteellisen pieni on, mutta helpompi eikä vaadi itse rakentelua… Kauheeta miten noi isot häkit kaikki on joko niin isoja pinnaväliltä ettei kelpaa tai on joko niin ökykalliita ettei rajaa. Olisin eniten tahtonut rakentaa sen häkin itse.

 Hankin myös kaksi uutta lamppua, toinen on parrot floor UV valo ständillä! ja toinen on tavallinen UV valo ja sille kanta myös. Saa ainakin hienot uudet valot. Putkistakin kaksi pitäisi uusia piakkoin. Pitää muistaa. Sain tilattua neitokakaduille vuoden renkaat, pääsee tänävuonna siis vielä pesittämään kun saa häkin ja asiat paremmin. Toivotaan että tästä lähtee vuosi paranemaan ja tulee paremmaksi kun viimevuosi.

Leslie ja puluvauva ovat jaksaneet ihan hyvin. Leslie vaikutti vähän väsyneemmältä taas yhtenä päivänä, mutta on nyt taas vähän parempi. En uskalla uskoa kummankaan selviytymiseen sitten millään. Pelkään vaan että meen rikki entistä enemmän jos jotain käykin. Pidän poikasen koska en raaski jättää Leslietä ilman lajiseuraa. En ole nimeä pohtinut koska pelkään vieläkin sen menetystä ojten en vaan uskalla. Toivon että se on naaras niin eivät ainakaan pääse tekemään munia keskenään.

Erwinin kanssa parvekkeella luoksetuloa. Voiku sais tän valjaisiin menisin pihalle harjottelee tätä

 

Comments(2)

  • Anonyymi
    5.4.2016, 08:05  Vastaa

    Sanotaan toki, että pessimisti ei pety… mutta mielestäni lintumme ovat uskomme ja arvostuksemme arvoisia. En aina oikein ymmärrä niin monen kasvattajan mielipidettä siitä, että poikaselle ei voi antaa nimeä, jos sen selviytyminen ei ole 100% varmaa, tai että heikentyneiden lintujen suhteen ei voi uskoa parempaan, koska "ei voi tietää, mitä käy". Mitä jos uskoisimme, tekisimme kaikkemme niiden eteen… Ja nimeäisimme poikasen, joka on joka tapauksessa elävä olento maailmassamme, viipyipä se luonamme väin päivän tai kaksikymmentä vuotta. Arvostaisimme sitä samalla tavalla, hyväksyisimme sen elämän, emmekä pelkäisi omaa suruamme sen poismenon mahdollisuuden vuoksi. Mutta mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin!
    Kivaa, että sait uuden häkin ja lamput! Olet sydämellinen linnunomistaja, joka rakastaa lintujaan. Rakasta vain, täysin pyyteettömästi, äläkä pelkää surua joka kaikilla lemmikinomistajilla joskus tulee vastaan poismenojen yhteydessä. Se on asia, josta ei pääse – joka on hyväksyttävä. Tunnista rajasi ja jaksa uskoa parempaan – tästä vuodesta tulee silloin varmasti sinulle hyvä. 🙂

  • 5.4.2016, 08:09  Vastaa

    wau! Kiitos upeasta kannustavasta kommentista! Aukasee vähän silmiä taas tän masennuksen keskellä, mutta olet ihan oikeessa.

Leave a Comment