Vähän kiireitä ollut koulun kanssa niin kirjoittelu on taas vähän takkuillut. Vaikka kuulumisia kerronkin usein kysyville heti mielelläni, niin pitäisi jaksaa vain tulla tänne purkamaan ”kaikki”.
Elikkäs ensimmäisenä Armin (Teran poikanen). Se on tänään 33päivää vanha, eli jo kuukauden ikäinen. Se on kasvanut ja kehittynyt todella nopeasti ja hyvin. Sitä on niin mielenkiintosita seurata, joka päivä tuntuu kun jotain uutta olisi tapahtunut. Ainut miinuspuoli mitä eteen ensimmäisen pesityksen aikana on tullut, on sen Dexterin feidaamisen lisäksi se, että Tera nyppii poikasta. Itse epäilen sen johtuvan stressistä. Stressi taas johtunee siitä, että Tera meni taas ”pariutumaan” minun kanssa, joten sille se on suuri stressi kun lähden huoneesta. Se panikoi jo kun nousen seisomaan kun se tietää, että olen menossa. Se peräänhuutaa oikein kuuluvasti. Vapaana ollessa sen aika menee vaan häiritessä kaikkea mitä teen. Välillä voisi luulla tuota käsinruokituksi kun se on niin kiintynyt. Noh onneksi Armin ei sentään ihan kokonaan kaljuksi ole nypitty, lähinnä vain niska. Anni kävi täällä tänään ja näytin sille pikaseen Arminin ja hän sanoi, että vaikuttaa enemmän stressinyppimiseltä kuin ”tapanyppimiseltä” eli toivotaan, että seuraava pesitys onnistuisi niin, että Tera pariutuisi ihan linnun kanssa, ettei tarvise turhaan stressata mun perään.
Armin sai theme biisikseen ”Jiyuu no Tsubasa” = Wings of freedom
Niin Annihan kävi täällä, se toi Hiron takaisin. Hiro on ollut tietääkseni jopa vuoden siellä hoidossa, että Tera saataisiin onnistuneesti pesimään toisen linnun kanssa ja nythän se on ”onnistunut” joten Hiro tuli takaisin. Todella kova ikävä ollut pientä ja ihanaa oli saada se takaisin. Oikein hyväkuntoinen ja pirteä se oli. Innostui Terasta heti, mutta Tera ei ollut huomaavinaan. Huomaa kyllä että Warudo on kiinnostunut Hirosta vähän. Pyrkii sen viereen kokoajan. Toivoisin tosin että pariutuisivat, koska Teraa en edelleen tahdo Hirolle pariksi. Kyllä ne vierekkäin ovat samalla orrella jo hienosti, joten toivotaan nyt että pariutuisivat.
Voih, kylläpä Armin on kasvanut nopeasti 🙂 Poseeraa nätillä hymyllä kameralle.
Peräänhuutaminen ei varmastikaan ole mikään mukavin neitokakadun tapa… Huutaako pitkäänkin perään vai "unohtaako" parin minuutin huutamisen jälkeen tekemään omia juttujaan? Ajattelitko tarttua peräänhuutamiseen vai odotatko jos seuraava pesitys veisi tavan mennessään?
Joka tapauksessa, kiitos postauksesta. 🙂 Ja kiva, että Hirokin on taas jengissä mukana.
Jep! se kasvaa hurjaa vauhtia.
Kokeilen kouluttaa peräänhuudon pois kunhan pesitys on kokonaan ohi, eli Armin on jo vieroitettu emosta. Odottelemaan en aio, koska se on suuri stressi ja ongelma ei välttämättä korjaannu vain seuraavan pesinnän aikana. Tahdon Teralle parin jonka kanssa se tulee selkeesti toimeen niin ettei sen tarvitse pariutua mun kanssa. Samaa mieltä, kova ikävä on ollut jo pientä <3
Kiitos kommentista 🙂