Nyt eletään jänniä aikoja! Ensimmäinen poikanen oli eilen kuoriutunut. Sitä edeltävänä päivänä tunsin oloni kaikin puolin pettyneeksi vähän kaikesta. Illalla kuuntelin vielä pöntön vieressä hiljaa kuuluisiko mitään, ei ääntäkään. Aamulla heressäni kuuntelin taas varovasti ja ei kuulunut mitään. Oli hiukkasen haikea olo lähteä mihinkään, usko oli niin poissa jostain syystä. Kuitenkin päivä parani töissä(Työssäoppimassa), kun kuulin, että saadan saada pienen työn mitä voin tehdä muutamana päivänä viikossa kotona etänä. Se olisi aivan loistavaa näin opiskelujen aikana. Kun saavuin kotiin ja tulin huoneeseen, kuulin selkeästi itselleni aivan uuden äänen, sanoin kuvaamattoman suloisen pienen piipityksen. Sydän hyppäsi kurkkuun kun kuuntelin tarkemmin, kuulin Teran ruokkimassa poikasta. POIKASTA! Olin niin iloinen, itkin siinä jo hetken onnesta.
Olen varautunut kumminkin, ettei asiat välttämättä onnistu ja että poikanen/poikaset kuolevat tai jotain muuta traagista voi käydä. Kyse on kumminkin ensikertalaisista ja todellakin kummatkin vanhemmista ovat vielä kokemattomia. Itsellenikin tämä on aivan ensimmäinen kerta ja olen hyvin innoissani siitä, aivan kuten Tera. Se on muuttunut positiivisesti melkeimpä kaikessa. Sen sulkapuku on jotain niin loistavaa, se on niin onnellinen ja pirteä ja virkeä. Se on muutenkin kaikista linnuistani selkeästi eniten pesimiseen haikaillut ja nyt se vihdoin saa toteuttaa itseään, mikä olisi ihanempaa.
Kahdeksas päivä oli minun ja Teran kolmas vuosipäivä, ja tämä ensimmäinen poikanen kuoriuitui juuri päivä sen jälkeen. Mikä olisikaan parempi lahja. Toivon, että poikanen (ja toivottavasti tulevat sisarukset) selviää ja mikäli se on koiras, säästän sen itselleni. Seuraava poikanen voisi kuoriutua huomenissa, joten sitä jännityksellä odotellen. Päivittelen sivupalkissa olevaa ”ajankohtaista” gadgettia nopeasti tilanteen mukaan, joten sitä kannattaa seurailla. Mahdollisesti varauslistalle voi tietysti jo pyrkiä.
Odotan myös kovalla jännityksellä, milloin pääsee rengastamaan ensimmäisen poikasen. Mietin jo yhdessä vaiheessa, ettei tälle vuodelle tilaamani renkaat pääsekkään käyttöön. Ehkä sittenkin toivoa on. Olen vaan sanoinkuvaamattoman onnellinen tapahtuneesta! En tiedä mitä sanoa, koitan pitää tilanteen päivitettynä ja toivotaan yhdessä, että joulupoikue onnistuu, kasvaa ja selviää terveiksi isoiksi linnuiksi <3
Ihanaa! 🙂 Ja oikein paljon onnea sinulle kuin Teralle ja Dexille tämän pienen piipittäjän johdosta. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin jatkossakin, Teralla on selvästi äidinvaistot jo päällä. 🙂
kiitos paljon! <3
ONNEA KOVASTI! 🙂 Olisi varmasti ihana tunne, jos huomaisi yhtäkkiä poikasen kuoriutuneen ja se olisi vielä ensimmäinen oma poikanen. 😀
kiitos kovasti <333 totta ^_^
Olisi ihanaa tietää lintujesi pesinnästä lisää. 🙂 Kuoriutuivatko muut poikaset? Miten Tera ja Dexter ovat pärjäilleet ensipoikueensa kanssa? Joko rengastus lähestyy, mitkä fiilikset ylipäänsä? =D
Voisi taas kirjotella kun en usko että noista muista tulee mitään, eli yksi poikanen edelleen, mutta se voi loistavasti. Rengastus lähestyy ja jännitän sitä kovasti, se tulee olemaan mielenkiintoista. Voisin huomenissa kirjottaa vähän paremmin niin näkyy sitten kaikille 🙂