DNA testit postiin ja lamput vaihtoon

Home / blogi / DNA testit postiin ja lamput vaihtoon

Vanhin poikanen on kohta pärjännyt jo viikon lintuhuoneessa. Se tulee edelleen aamuin illoin syömään, mutta on se maistellut tuoreruokaa siellä jo itsekseen. Se myös selkeästi osaa jo lukea parvea ja parvi ymmärtää sen myös. Oikea lintu siitä kasvaakin. Nuoremmat ovat vielä edelleen erillisessä häkissä ja pysyvät pimeämmässä, sillä niiden ei ole vielä aika tulla pesästä. Ne eivät ole kirkkaassa valossa ruokintaa lukuunottamatta. Keskimmäinen poikanen alkaa olla jo isohko ja pääsee varmasti pian myös huoneeseen. Se koettelee siipiään jo paljon ja kiipeilee päälläni kun valmistan ruokaa poikasille.

Tänään oli aika lähettää poikasten DNA-testit labraan. Piti nyppästä poikasilta pepusta muutama höyhen ja pistää pussiin. Nuorimman höyhenet kloaakin ympärillä olivat vielä vähän liian nuoria, nappasin selästä myös muutaman. Toimenpide ei onneksi satu lintuja kuin pienen nipistyksen verran. Eihän se kivaa ollut, mutta tärkeä osa kasvattamista.

Tilaamani lintulamput saapuivat viimein ja sain uudet lintulamput vaihdettua lintuhuoneeseen. Nyt linnuilla on taas uudet lamput sekä tuore uv-valo. Valitettavasti himmennin suuttui juuri päivä ennen lamppujen vaihtoa eikä suostu taaskaan pimentämään huonetta 100% vaan jättää lamput 1% teholle yöllä. Mikä on isojen lamppujen kanssa sen verran valoisaa, että linnut silti pysyvät hereillä. On nyt pitänyt manuaalisesti käydä irroittamassa himmennin seinästä öisin ja aamuisin pistää takaisin kiinni. Hassua miten onkin tottunut siihen miten automatisoitu huone on, vaikka se ei edes ole. Yllättävän paljon on käydä irroittamassa ja pistämässä valo seinään joka aamu ja ilta. Muistakaa vaihtaa lintulamput vuosittain!

Evelynillä ja Karnakilla on pesässä nyt neljä munaa. Pari hautoo myös hienosti munia, joten toivotaan nyt vaan niiden olevan hedelmöittyneitä. Viimeksi pari hoiti poikasen sekä kaksi adoptiolasta niin hyvin, että uskon niiden pärjäävän neljän poikasen kanssa jos ovat kuoriutuakseen.

Viikon päästä menen pitämään Ahlmanin koululle esityksen linnuista lemmikkinä sekä lemmikkilintujen terveydestä. Olen niin hermorauniona, en tiedä miten koskaan uskalsin suostua, mutta nyt mennään eikä meinata. Olen tehnyt pidemmän esitelmän jo, toivotaan ettei kaikki kaadu itse esittämiseen.

Vanhin poikanen
Niton maski alkaa kirkastumaan
 

Comments(0)

Leave a Comment