Parvenlisäystä & sivunpäivitystä

Nyt kun kerta on inspiraatiota blogiinkin taas vaihteeksi, niin kirjotan vielä kun jaksan.

Poikaset kasvaa niin nopeesti. Niillä on kummallakin jo kivasti sulkaa tupannut. Ei aikaaakaan kun ovat jo kuukauden ikäsiä ja kömpivät pöntöstä. Sitten pääsee taas kuvailemaan vähän enemmän. En viitsisi häiritä poikasia vielä niin paljoa. Eiköhän pian päästä asiaan. Poikaset tulevat muuten myyntiin, jos on jo kiinnostusta, niin laittakaa sähköpostia osotteeseen teranymphicus(at)hotmail.com

Muokkasin myös sivua taas vähän lisää. Lisäsin poikueet sivun ja jokaiselle poikueelle tulee myös oma sivu. Kerään sinne poikasten tiedot ja vähän taustaa pesinnästä jos jotain kiinnostaa.  B poikueen poikaset saivat kasvattajanimet, ne voi mennä kurkkimaan B poikueen sivuilta. Lisäsin myös Arminille oman sivun ”lintuni” osioon.

Sovin Elinan (kannattaa mennä seuraamaan tätäkin blogia) kanssa, että hänelle tullut kotiavaihtava lintu Papu tulee meille sen pesinnän jälkeen. Papu olisi täydellinen lisä kasvatukseeni. Se on saksalainen valkokasvo, todella hienon kokoinen ja hieno ryhtinen. Pesittäisin sitä niin mielelläni Arminin kanssa. Mikään ei vielä ole kuitenkaan varmaa, jos Papu kiintyykin Piuhun (pesityskumppani) tai jotain muuta eikä sitä voi erottaa, niin pyrin saamaan kuitenkin niiden poikasen joka on piilevä valkokasvo.  Toivon kuitenkin eniten Papua, olen kaivannut sen tyylistä lintua parveeni jo ihan liian pitkään. Elinan blogissa on kuvia Papusta, kannattaa käydä vilkasemassa.

Olen myös puhunut Annille undulaateista kun hän on niitäkin ryhtynyt pesittämään. Olen siitälähtien toivonut undulaatteja parveeni kun tapasin Miikan ja hänen undulaatit. Varsinkin sen jälkeen kun ne olivat hoidossa luonani. Noihin uskomattomiin vipeltäjiin ei voi muutakuin rakastua. Olin vähän ehdotellut Annille, että jos poikasista jää kotiavaille, niin mulla on kyllä tilaa.  Nyt menin sitten eilen varaamaan kaksi pikkuista naarasundua. Ovat väriltään samanvärisiä, joten tunnistaminen voi olla vähän vaikeaa aluksi, mutta eiköhän siihen silmä herjaannu.  Olen eteenkin kuolannut ”sinisiä” undulaatteja. Eli valkopohjaisia.  Joku tossa valkosessa kiehtoo. Pirun valkokasvotkin..

Nimiksi ajattelin (kiitos ihanan ystävän) Mikasa ja Annie. Pointsit niille jotka tietää mistä ne on.

Kuva tytöistä, Mikasa vasemmalla ja Annie oikeella. (Kuvan ottanut Anni)