Olo on kohonnut huomattavasti kun on ollut paremmin aikaa ja suoraan sanottuna uskallusta olla taas lintujen kanssa. Pelko menetyksistä oli tehnyt niin ison haavan jonka takia suojeluvaisto vaan yritti lujaa eristäytyä näistä ettei menetykset sattuisi. Nyt alkaa mennä taas paremmin ja oikeastaan tuntuu taas siltä että harrastaminen on kivaa. Ihanaa konnektoitua lintujen kanssa paremmin ja nähdä ne taas läheltä. Eivät ole unohtaneet vaikka hetken ”eristyksessä” elivätkin. Nyt on suunnitelmana siivota lintuhuone joka viikko ettei sotku pääse mahdottomaksi niin ei tule liian isoa kynnystä mennä huoneeseen. Kaikki alkaa mennä taas niinkuin ennenkin, paljon paremmin. Kaikki on taas paremmin.
Armin ja Yharnam menivät keskiviikkona pesityshäkkiin ja mielenkiinto pönttöön on hyvin kova. Olen niin iloinen että tämä pari tuli toimimaan kun tähän mennessä yksikään pari ei koskaan ole onnistunut pariutumaan niinkun minä olisin tahtonut. Ei näitä oikeen voi pakottaakkaan. Mutta nämä kaksi ovat niin ihanat ja täydelliset yhdessä. Pesimässä on siis Ida-Emilialta tullut dominoiva hopea koiras Yharnam ja ihan ensimäinen oma kasvattini, Teran ensimäinen poikanen, Armin. Arminilla on kokemusta jo poikasten ruokkimisesta kun on ruokkinut aikasemmin AJ:n ja Dexterin poikasia ja on Armin huoneen nurkkiinkin aikoinaan muninut. Toivon todella että pesitys onnistuu nyt.
Pesimässä on myös nyt Mikasa ja Olek, mutta saa nähdä tuleeko siitä vielä mitään. Toistaiseksi ei ole suurempaa edistysaskelta tapahtunut. Pöntössä on kumpikin useasti käynyt. Mutta antaa aikaa, katsotaan miten käy.
Tässä kuvaa parvesta syömässä
Leave a Comment