Neitokakadun hoito on yksi helpoimmista mitä tulee papukaijoihin. Ne ovat pienehköjä ja antavat helposti omistajan virheet anteeksi. Niiden ääni ei ole hirveän voimakas, eivätkä ne tuhoa niin vakavasti paikkoja pienemmällä nokallaan. Ne ovat sosiaalisia ja todella veikeitä lintuja. Jokainen neitokakadu on oma persoonansa ja niistä on useita värimuunnoksia. Ne eivät myöskään ole helposti aggressiivisia ja puremat harvoin ovat kovin vakavia. Tässä on lyhyt perushoito-ohje kuinka tyydyttää neitokakadun tarpeet kotioloissa.
Tieteellinen nimi: Nymphicus hollandicus
Suomeksi: Neitokakadu, entiseltä nimeltään nymfipapukaija/nymfiparakiitti
Englanniksi: Cockatiel, Weero, Quarrion
Alkuperämaa: Australia
Pituus: 30-35 cm (pyrstö n. puolet)
Paino: 80-100 g
Elinikä: 15-25 vuotta
Suositeltu määrä: 2 + lintua. Neitokakadu on parvilintu ja asuu luonnossa isoissakin parvissa.
Ravinto: 70% siemenet, 20% lehtevät vihreät, 10 % muut tuoreet. Neitokakadut ruokailevat maassa.
Häkin minimikoko: 0,75m² (yhdelle)
Sukupuolet: Erinäköiset
Väritys: Koiras harmaa keltaisella maskilla ja punaisilla poskilla. Naaras harmaa, himmeän punertavilla poskilla, keltaiset pilkut siivissä ja raidat pyrstössä. Neitokakaduista on jalostettu monia värimuunnoksia jotka vaikuttavat sukupuolten eroihin.
Perusluonne: Pirteä, säyseä, utelias, sosiaalinen, kiltti
Terveys: Hyvästä paikasta hankittu lintu on usein terve koko ikänsä. Ei perussairauksia.
Munien määrä: 4-6 kpl, valkoisia
Luovutusikä: 7-12 viikkoa
Hinta: 80 – 200 € (riippuen väristä ja paikasta)
Luonne ja haastavuus
Neitokakadut ovat luonteeltaan kilttejä, sosiaalisia ja uteliaita. Ne saattavat kimpaantua helposti asioista, mutta ovat harvoin oikeasti aggressiivisia. Kiukkukohtaukset menevät yhtä nopeasti ohi kuin alkavatkin. Neitokakadut lentävät taitavasti ja tutkivat kaikki mahdolliset paikat ja ne käyttävät nokkaansa tutkiessaan. Pienemmän kokonsa ansiosta niiden nokka ei ehkä saa niin suurta tuhoa aikaiseksi, mutta uteliaat linnut käyvät kyllä kaikki paikat läpi ja jyrsivät tiensä minne haluavat. Niiden pirteä luonne on mukavaa seurattavaa ja niiden sosiaalisuuden ansiosta ne ovat usein myös kiinnostuneet ihmisen tekemisistä ja haluavat olla mukana kaikessa. Kodin suojaaminen tuhoilta ei ole neitokakadun kohdalla liian vaikeaa, sillä niiden nokka ei mene läpi betonista tai kattopaneeleista.
Neitokakadua usein suositellaan aloittelijan linnuksi sen helppouden takia ja tottahan se on, ne ovat helppoja, mutta lintua ei tulisi koskaan ottaa vain harjoituskappaleeksi. Linnun ottoon tulee olla hyvin sitoutunut. Linnut ovat kuitenkin vielä villejä eivätkä läheskään niin pitkälle kesyyntyneitä kuin koirat tai kissat. Ne ovat vielä villieläimiä ja niitä tulee kohdella arvokkuudella. Lintua koulutettaessa tulee mennä linnun ehdoilla ja vain positiivisin menetelmin. Luottamuksen saamisessa voi mennä aikaa, mutta sen voi menettää silmänräpäyksessä. Neitokakadut ovat usein anteeksiantavampia aloittelijan virheiden suhteen kuin moni muu laji. Mielestäni neitokakadu on kaikista lemmikkilinnuista parhaiten lemmikiksi soveltuva.
Häkki
Neitokakadun häkin minimipinta-ala on 0,75m² yhdelle linnulle. Lintuja lisätessä jokaista uutta yksilöä kohden lisätään 0,10m². Eli kahdelle neitokakadulle minimi on 0,85m². Usein häkin lyhyimmän sivun pituuden tulisi olla n. 80 cm. Neitokakadu on pienehkö lintu, mutta sen pitkä pyrstö ja pitkät kapeat siivet tarvitsevat tilaa. Tämä on kuitenkin vain minimi ja paras tila olisi aviaario tai oma huone. Häkissä neitokakadun tulee pystyä avaamaan siivet osumatta seiniin. Vaikka linnulla olisi iso häkki tai aviaario, sen tulee päästä häkistä päivittäin vapaaksi lentämään suurempaan tilaan.
Ravinto
Neitokakadut syövät luonnossa maassa ja niiden pääsääntöinen ravinto koostuu siemenistä ja versoista. Siemenseoksessa tulisi olla monipuolisesti erilaisia hirssejä ja siemeniä. Auringonkukansiemeniä ei tule olla ravinnossa enempää kuin 10% sen rasvaisuuden vuoksi. Luonnossa ne eivät syö makeita hedelmiä lähes ollenkaan, joten niiden tuoreruoan ei tulisi painottua vain hedelmiin. Tuoreruoan suurin osa tulisi olla lehteviä vihreitä (Lehtikaali, parsakaali jne)yrttejä ja ituja. Yksin asustavat neitokakadut ovat usein nirsompia, mutta niille tulee tarjota mahdollisuus tuoreisiin. Lintua ei saa pitää nälässä jotta se söisi tuoreruokaa. Siemenseos pitää aina olla tarjolla raikkaan veden kera. Ruoan voi tarjota kupista, mutta luonnossa niiden ruokaillessa maassa neitokakaduille on tyypillistä syödä lattialla. Itse olen antanut laatikon jonka täytän hamppukuivikkeella. Mikäli käyttää ruokakuppia, ruoka hautautuu helposti kuorien alle linnun syödessä ja näin ruokaa saattaa mennä enemmän hukkaan. Kannustan kaikkia ruokkimaan lintuja häkin pohjalla ja mieluiten mahdollisuuksien mukaan tarjota mahdollisuutta kaivella ja etsiä ruokaa. Vettä tulee aina olla tarjolla ja se vaihdetaan vähintään kerran päivässä. Linnuille sopii vesikuppi juomapulloa paremmin.
Tarvikkeet
Häkki sisustetaan mieluiten käsittelemättömillä luonnonoksilla. Oksat kannattaa asettaa hiukan viistoon eikä vaakasuoraan, jotta linnun kynnet kuluvat paremmin. Hiekkapaperia tai muoviorsia ei tule käyttää. Orret kannattaa sijoittaa häkin yläosaan, niin että lintu mahtuu kuitenkin istumaan suorassa. Niiden kannattaa myös olla häkin päädyissä, jotta keskelle jää tilaa lentämiselle. Orsia ei kannata sijoittaa päällekkäin, sillä alemmat orret menevät sotkusiksi ulosteesta nopeasti.
Linnuilla on paljon parempi näkö kuin meillä ja ne pystyvät näkemään myös ultraviolettivalon. Tämän takia on hyvin tärkeää antaa linnuille kunnollinen valaistus. Neitokakadut tarvitsevat linnuille tehdyn UV-lampun. Mikäli käyttää loisteputkia, lampunkannassa tulee olla elektroninen liitäntälaite, ettei se välky linnun silmissä. Lisää valaistuksesta voi lukea täältä.
Neitokakadut ovat todella uteliaita ja tarvitsevat tekemistä ajankuluksi. Vaikka suurin osa ajasta menee syömiseen ja lepäämiseen, niin muu aika menee sosiaalisoidessa ja leikkiessä. Virikkeitä tulee tarjota paikkoihin missä neitokakadu viettää aikaa, kuten häkkiin, mutta myös sen ulkopuolelle. Linnuille tulee antaa luvallista tuhottavaa ettei niiden tihutyöt kohdistu luvattomiin kohteisiin. Leluja ja paikkoja leikkiä tulee olla tarjolla monessa paikassa.
Linnut voivat innostua myös kylpemään vesikupissa, tai niille annetussa kylpyaltaassa. Neitokakadut tarvitsevat kylpy mahdollisuuden mieluiten kerran viikossa. Toiset pitävät kylpemisestä astiassa ja toiset tykkäävät sumutinpullolla suihkuttelusta. Lintua ei saa koskaan kastella väkisin.
Neitokakadut, muiden kakaduiden tavoin, pölyävät paljon. Niillä on sulkasato suunnilleen kahdesti vuodessa. Sulkasadon aikana lintu uusii kaikki höyhenet ja sulat. Tämä tarkoittaa sitä, että höyhenet putoavat järjestelmällisesti ja tilalle kasvaa uusi. Neitokakaduille tyypillistä on myös niin kutsuttu puuteriuntuva. Se on keratiinista muodostuvaa höyhentä joka hajoaa pienenpieneksi pölyksi neitokakadun sulkapukuun ja tekee sen vesitiiviimmäksi. Pöly on todella hienojakoista ja se sotkee aivan kaiken. Lintujen siemenistä jäävät myös kuoret, sekä tuoreista usein jää paljon palasia lojumaan paikkoihin. Linnut ovat siis todella sotkuisia eläimiä ja niiden ylläpito vaatii paljon siivoamista. Linnut pääsevät minne tahansa lentämällä ja näin myös kakkaakin päätyy vähän kaikkialle. Linnunkakan kuivuessa ja sen tuhoutuessa syntyy lisää pölyä joka on todella hienojakoista. Ilmanpuhdistin on todella tärkeä lisä taloudessa jossa asuu neitokakaduja.
Sosiaalisuus & pesiminen
Neitokakadut ovat todella sosiaalisia lintuja, joten ensisijaisen tärkeää on tarjota neitokakadulle lajiseuraa. Neitokakadut ovat todella säyseitä ja tulevat useimmiten toimeen toistensa kanssa, mikäli resursseja on riittävästi. Ei ole väliä pidätkö koirasta ja naarasta, kahta naarasta tai kahta koirasta yhdessä, mutta tärkeää on huomioida, ettei parvessa ole toista sukupuolta enempää kuin toista, ettei siitä synny riitaa. Kahden koiraan tai kahden naaraan pari toimii usein ilman ongelmaa. Koiras ja naaras eivät tarkoita automaattisesti munia ja poikasia, vaikka ne parittelisivatkin. Linnuille ei tule tarjota pesää eikä niiden pesimäkäyttäytymistä tule innostaa. Neitokakadut elävät parvessa joten ne tarvitsevat kovan äänen parvessa kommunikoimiseen. Neitokakadun kutsuhuuto on korkeahko ja luja ääni, mutta verrattuna isompiin papukaijoihin, neitokakadu on kuitenkin suht hiljainen. Neitokakadun ääni kuuluu kerros/rivitalossa naapuriin asti.
Neitokakadut ovat todella helppoja pesimään ja lisääntyvät nopeasti. Ne munivat usein 4-6 valkoista munaa, jotka kuoriutuvat n. 20-22 päivän päästä muninnasta. Kummatkin vanhemmat kasvattavat ja ruokkivat poikasia ja poikaset ovat sukukypsiä jo noin 2 kuukauden iässä. Neitokakadun poikasen voi luovuttaa jo 7 viikkoisena, mutta suosin itse poikasen vieroittuvan ensin itse emoistaan ennen sen luovuttamista.
Hankkiminen
Neitokakaduja myydään nettipalstoilla ja eläinkaupoissa, mutta suosittelen kuitenkin hankkimaan neitokakadun lajiin perehtyneeltä kasvattajalta. Eläinkauppojen linnut tulevat usein tukusta tai muista epäeettisistä paikoista. Lintua ei kannata ostaa heti ensimmäisestä paikasta. Villi ihmisiä pelkäävä lintu usein päätyy kiertoon, koska se ei ollutkaan niin kiva kuin odotettiin sen olevan.
Kasvattajalta hankittu lintu on tottunut elämään perheessä ja se on tottunut ihmisen läsnäoloon. Linnut ovat myös huomattavasti terveempiä, kun ne eivät ole peräisin sisaruspareilta tai tukussa massoittain lisääntyviltä linnuilta.
Linnun hinta riippuu paljon hankinta paikasta. Hintaan vaikuttaa usein linnun väritys ja muut ominaisuudet. Harvinaiset värit maksavat enemmän. Tavallisesti hinta on 50-200 euroa.
Linnun hankintaa tulee harkita huolella, sillä neitokakadut ovat pitkä-ikäisiä lintuja. Lintua ostaessasi sitoudut myös pitämään sen koko sen eliniän ajan.