Punkki sairastaa

Menin ruokkimaan lintuja aamusta, kuten aina teen. Punkki oli jo muutaman päivän nukkunut lintuhuoneessa onnistuneesti muiden lintujen kanssa ja ruokin Punkkia käsin vielä aamuisin.  Avattuani oven lintuhuoneeseen, odotin Punkin lentävän suoraan luokseni, kuten se on nyt joka aamu tehnyt. Se odotti ruokaa aina innolla. Tällä kertaa Punkki ei tullut. Kutsuin sitä muutaman kerran ja vihelsin sille tuttuun tapaan. Punkkia ei näy. Olin jo varma, sen jääneen johonkin jumiin tai joutunut syödyksi (kiitos rikas mielikuvitus). Lopuksi kuulin vaimean äänen lattialta suoraan allani. Punkki raahautui lähes kyljellään luokseni. Näky oli niin sydäntä särkevä. Nostin Punkin lattialta ja huomasin sen olevan todella heikossa kunnossa. Sen paino on pudonnut, Punkki oli vain luuta ja nahkaa. Se ei pysynyt enää pystyssä omin avuin vaan kallistui kyljelleen. Kävin Punkin pikaisesti läpi ja siitä ei löytynyt mitään näkyviä vammoja. Vein Punkin keittiöön ja annoin sille ruokaa ja juotin guardian angelia veteen sekoitettuna. Punkki alkoi hitaasti virkoamaan ja Se söi uudelleen ruokaa jo paremmin. Punkin olo koheni päivän mittaan ja illalla sen vointi alkoi romahtaa. Huomasin vasta illalla, ettei sen kupu ollut tyhjentynyt täysin ruokkimisten jälkeen. Ruoka oli jäänyt kupuun. Tiesin jo mitä oli tehtävä, mutta soitin kaikki eläinlääkärit läpi ja kuten pelkäsin, kupu pitää tyhjentää ja huuhtoa. Välineet oli jotenkuten  onneksi omasta takaa jo valmiiksi. Punkin kupu oli mennyt staasiin.

Kuvun tyhjentämistä/huuhtelua en suosittele kenenkään yrittävän kotona, jos ei tunne lintujen anatomiaa eikä ole ennen kyseistä operaatiota tehnyt. Itselleni se oli ensimäinen kerta, mutta se oli pakko tehdä ja pian, sillä Punkki ei olisi selvinnyt ilman. Suosittelen AINA hakeutumaan lintuihin erikoistuneelle eläinlääkärille. Kuvun sisältöä saatiin ulos jonkin verran ja kuvussa oleva ruoka haisi pahalta. Kuvun staasissa ruoka jää linnun kupuun eikä pääse eteenpäin. Ruoka ei imeydy, tai vain todella pieni ja nestemäinen osa imeytyy. Ruoka alkaa pilaantumaan ja käymään kuvussa  johtuvan hiivan takia. Staasi on vakava ja tukos on saatava pois ja puhdistettua, tai lintu kuolee.  Punkin staasi oli todennäköisesti tapahtunut illalla ja jatkunut yön yli aamuun asti, se oli laihtunut paljon, koska ruoka ei päässyt imeytymään. Kirjoitan myöhemmin paremmin, miten kuvun staasia voidaan hoitaa ja syitä mistä se voi johtua.

Punkki oli hyvin väsynyt kuvun tyhjennys operaation jälkeen. Sen jälkeen juotin sille vettä mihin olin lisännyt vähän omenaviinietikkaa. Punkki sai myös hunajavettä Olin itsekin hyvin uupunut, soittaminen klinikalta toiselle ja itse operaation hoitaminen ja sen mahdollinen epäonnistuminen otti koville.  Punkki torkkui pitkän aikaa lämpimässä. Olin hyvin huolissani ja tarkistin lähes kokoajan hengittääkö se.  Yö meni tuskallisen hitaasti. En saanut unta ja vahdin kokoajan, että Punkki on varmasti elossa.

Punkki oli aamulla vähän pirteämpi ja sen kupu oli yön aikana tyhjentynyt täysin. Ruokin sitä hyvin varovasti, koska en halunnut kuvun joutuvan heti tukkoon. Kuvussa oleva hiiva oli saatava pois, ettei se pilaa heti uutta ruokaa. Punkki sai etikkavettä, omenaa, sitruunamehua ja ruokasoodaa auttamaan hiivan neutraloimisessa. Päivällä Punkin kunto vaikutti kuitenkin romahtaneen ja varasin ajan eläinlääkärille peläten pahinta.  Menimme käymään Nokialla, ja Punkki sai 50/50 ennusteen. Sille annetiin vitamiinia, kipulääkettä, antibioottia ja nesteytystä ihon alle. Punkki sai myös antibioottikuurin.

Kotiin päästyämme ja Punkin levättyä hetken, nesteytys oli tehnyt tehtävänsä ja Punkki piristyi taas. Klinikalla huomautettiin Punkin painosta ja punnitsin sen kotona, jotta voin alkaa seuraamaan sen painoa tarkemmin.  Punkki painoi 69 grammaa, joka on todella vähän. Tässä vaiheessa pohdin uuden poikasruoan hommaamista, Punkki tarvitsee nyt paljon energiaa ja rasvaa saadakseen painoa ylös. Tänään vielä tutkin eri ruoka merkkejä ja keskityin enemmän Punkin hoitoon. Sen ruoka piti kuitenkin olla nestemäistä.  Sen vointi kävi ylhäällä ja alhaalla. Seuraavakin yö meni valvoessa ja vahtiessa sen hengitystä.

Punkki oli vieläkin heikkona. Se ei oikein jaksanut kerjätä, mutta ruokaa meni vähän alas ja kupu näytti kumminkin toimivan. Ruokin mielummin usein ja vähän, kuin paljon ja harvemmin. Punkin olo meni vähän vuoristataa. Se oli uupunut ja välillä taas melkein oma itsensä. Yksi asioista josta näki, ettei se ollut täysin oma itsensä, oli se, kuinka se ei inhonnut nokan pyyhkimistä ruokailun jälkeen.  Punkki yleensä suuttuu ja hyökkää paperin kimppuun, mutta nyt sitä ei kiinnostanut. Se vaan antoi kaiken tapahtua.  Aloitin Punkin antibiootin myös. Oletin sen olevan helppoa, koska Punkki on tottunut syömään ruiskusta, mutta saatuaan vähän antibioottia nokkaan, se sylki kaiken heti pois, eikä suostunut ottamaan enempää. Päätin sekoittaa sen ruoan sekaan joka toimi. Tilasin ystäväni kaupasta uutta ruokaa jonka sain pikana ja se saapui jo torstaina.

Punkin ruoka saapui onneksi nopeasti. Uuden ruoan avulla Punkin paino ja vointi alkoi hiljalleen nousta. Sen ääni voimistui, se jaksoi syödä paremmin ja sen olo näytti muutenkin olevan parempi. Se varoi toista jalkaansa kummasti, se ei oikein osannut pitää sitä paikallaan, laski sen alas ja nosti taas ylös. Huomasin aikasemmin, että jalassa on takavarpaassa pieni haava. Varvas on varmaan kipeä, eikä se tahtonut asettaa painoa sille liikaa. Onneksi vaiva meni ohi kahdessa päivässä. Punkki oli myös saanut painoa 69 grammasta 77 grammaan. Vielä on matkaa saada paino kohdilleen.  Punkki selvityi ja se on parantunut hyvin. Sen kupu toimii normaalisti. Pidän sitä vähän pidempään käsinruokinnassa, sillä haluan sen varmasti saavan hyvän massan ja aikaa opetella syömistä, niin että se varmasti pystyy ylläpitämään itseään.

Punkin alanokka on hieman ylänokkaa leveämpi, minkä uskon johtuvan sen saamista vammoista poikasena. Toivon, ettei nokan pieni epämuodostuma tule vaikuttamaan liikaa sen kykyyn syödä ja kuoria siemeniä. Muuten Punkki voi hyvin. Se jaksaa kerjätä ruokaa hirveällä äänellä, se lentää ja kävelee ja tutkii uusia asioita paljon. Paino tasaisesti nousee, toivon sen pääsevän vähintään tasaiseen 80 grammaan, mieluiten vähän ylemmäs. Punkista voinee jäädä vähän pieni kokoisempi muutenkin, niin en oleta siitä tulevan 110 grammaista jättiläistä.

Punkki selvisi. Kävimme reunalla monesti ja monet yöt olen nukkunut hyvin huonosti. Olen ollut hyvin ylirasittunut ja stressaantunut tilanteesta, mutta voi sitä helpotuksen määrää, kun Punkki kiljuu tullessani kotiin ja tulee pirteästi luokse kerjäten. Yhteinen töyssyinen matka on tiivistänyt vain suhdettani siihen, en voisi kuvitella luopuvani Punkista enää. Se on tullut jäädäkseen.

 

Comments(0)

Leave a Comment