Yleinen

Home / Yleinen

Kylmä totuus

  20.11.2019

Olen painottanut kuinka haluan olla täysin rehellinen blogissani ja kertoa vastoinkäymisistä. En tahdo antaa kuvaa, että kasvattaminen olisi ruusuilla tanssimista, ihania poikasia ja vain onnistumisia. Totuus on jotain muuta.

Eilen kun olin menossa nukkumaan ja sängyssä maatessa kuulin ihmeellistä tsirpitystä. Olin aivan varma että kuulin oikein, se oli poikanen, aivan varmasti. Menin ovelle kuuntelemaan ja ääni lakkasi. Se jatkui joka kerta kun menin takasin sänkyyn ja päätin mennä tutkimaan huoneen. Lintujen valot olivat jo menneet, joten piti pistää valot päälle ja käydä huonetta läpi. Kuulin äänen tulevan ruusujen häkin luota ja mitä löydän. Seinän ja häkin välissä kylmällä lattialla on neitokakadun poikanen. Kylmissään se piipitti. Alkuun ihmettelin, mistä poikanen on voinut ilmestyä, kenen se on? Laskin lintuja ja huomasin Lexin kadonneen. No se löytyi ihan ruusujen häkin takaata. Sillä oli ”pesä” lattialla jossa se hautoi munaa.  Poikanen annettiin Lexille takasin, koska näin yöllä ei asialle voi oikein mitään.  Nukuin yön huonosti miettien miten poikanen mahtaa selvitä. Heräsin aamulla väsyneenä ja ahdistuneena ja kun uskalsin mennä takasin huoneeseen tarkistamaan tilanteen, poikanen oli taas siellä sivussa ja aivan kylmissään kupu tyhjänä.  Lämmitin poikasta ja yritin antaa sen pesivälle parille Dexterille ja Hemwickille pönttöön josko toinen niistä voisi ruokkia poikasta, mutta kumpikin olivat liian järkyttyneitä siitä.  Poikanen oli aivan liian pieni ruokittavaksi, yritin tosin antaa sille vettä, mutta se ei suostunut millään ottamaan mitään. Pidin sitä lämpimässä ja ajattelin askarrella Lexille pahvista jonkun ”pöntön” häkin taakse, ettei poikanen pääse karkaamaan pesästä uudelleen, mutta poikanen menehtyi. Mitään ei ollut tehtävissä, se oli aivan liian pieni eikä selvinnyt. Olen murtunut.  Miten en ollutkaan huomannut, että Lexi oli kokoajan hautomassa. Todennäköisesti se kiiruhti aina pesästä pois kun tulin huoneeseen, enkä näe häkin taakse. Aion askarrella häkin taakse sen jonkun pesäntapaisen, että mahdollisesti vielä toinen kuoriutuva poikanen ei koe samaa kohtaloa karkaamalla pesästä.

Ruokalaatikon uudistus + Ensimmäinen muna!

  7.11.2019

Valitin tuossa aikasemmassa postauksessa, miten uusi ruokalaatikon uudistus meni pieleen. Mikään pleksiliima tai muu tahtonut toimia ja koko kyhäelmä lyhistyi kasaan. Myöhemmin opittiin linnunlelusta, että pleksin kanssahan olisi voinut käyttää ruuveja.  Mutta seuraava ruokalaatikko pleksistä tapahtuu joskus myöhemmin,koska tähän yritykseen meni jo rahaa ja vaivaa. Väliaikais ruokalaatikoksi hommasin ikeasta vain muovisen matalan laatikon. Ostin niitä kaksi, ideana oli yhdistää ne tai käyttää kahta laatikkoa. Kahden laatikon käyttö oli todella epäkäytännöllinen joten päädyin vain yhteen. Se oli niin pieni, että ärsytti edes nähdä sitä. Linnut nahistelivat ruokaillessa huomattavasti enemmän, kun tilaa oli vähemmän.  Eilen päätin sitten ottaa laatikon pois ja muokata kaksi laatikkoa yhteen. En omista suuresti työkaluja, voimia tai taitoja, mutta epämääräisen säätämisen jälkeen sain laatikoista sivun pois ja yhdistin ne toisiinsa teipillä. Aika ruma viritelmä, mutta nyt se on paljon tilavampi! Huomasin heti miten nahistelu laantui, kun laatikossa oli enemmän tilaa kaikille.  Silti laatikko voisi olla vähän isompi, mutta sitä varten odotan myöhempää pleksiprojektia.

Tilasin myös hamppukuiviketta, jonka aion pistää ruokalaatikon pohjalle, jotta linnut saavat kaivaa ruoan kuivikkeen seasta. Näin linnuille on vähän enemmän työtä saada ravinto ja maassa ruokailevina lajeina undulaatit ja neitokakadut varmasti pitävät mukavemmasta pohjasta.  Mainitsin myös aikasemmin, että voisin hommata ruusuille myös oman laatikon. Niille voisi yrittää myös hamppukuivike pohjaa laatikkoon ja antaa niiden siemenet sieltä.

Loppuun vielä ilouutinen! Hemwick muni eilen ensimmäisen munan! Harmitti vietävästi, sillä olin juuri koneen ääressä ja katsellut myös siivoillessa Hemwickin käyttäytymistä, arvelin sen munivan pian. Olin hetken pois koneelta ja tietysti se kerkesi munia sillä välin! Tahtoisin nähdä prosessin kokonaisuudessaan, mutta nyt tiedän mihin aikoihin suunnilleen odottaa seuraavaa munaa.  Toivotaan, että munia tulee vielä lisää, sekä että ne olisi hedelmöittyneitä, jotta saataisiin jouluksi taas poikasia.

Lights. Camera. Action.

  31.10.2019

On taas hetki kun viimeksi kirjoitin, mutta kaikkea on tapahtunut tässä. Lintuhuoneen uudistus on saatu tehtyä ja on pian valmis. Vielä on muutama asia jotka haluan uudistaa huoneessa, mutta nyt kehtaan esitellä jo tämän hetken tuloksen.

Tärkeimpänä uudistuksena on huoneen valot. Vaihdoin 60cm (18W) lamput pidempiin 120cm (36W) lamppuihin. Vielä suurempana muutoksena lamput on nyt kiinnitetty suoraan kattoon. Johdot on kaikki suojattu. Lamput on myös kiinnitetty ajastimeen, jossa on himmennin. Lintujen valot syttyvät 8 aamulla ja hiljaa syttyy täyteen valoon kello 9 mennessä. Sama illalla, lamput hiljalleen sammuvat  tunnin sisällä. Näin valojen sammumiseen ei tule yhtäkkistä muutosta, joka saattaisi säikyttää linnut. Ruusujen ja pesityshäkin päällä on vielä kolme kahden 18W lampun kantaa, joissa on johdot. Johdot ovat suojattu kaikki metallisella letkulla, ettei niitä päästä jyrsimään. Ne ovat kiinni vielä erillisessä ajastimessa ja sammuvat/syttyvät kun kattolamput ovat vielä himmennys vaiheessa. Pesityshäkin päällä on vielä infrapuna lämpölamppu, jotta pesinnässä olevilla linnuilla on vielä extra lämpöä.

Sain myös pesäkameran pitkästä aikaa toimimaan.  Ennen sen säätö oli hyvin helppoa, mutta nyt modeemin vaihdettua se vaati hirveästi työtä. En suosittele emojen häiritsemistä pesinnän aikana, mutta pesäkameran ansiosta ei tarvitse ollenkaan kurkkia pesään. Näin pääsee näkemään myös muuta pesimiskäyttäytymistä pöntössä, mitä ei muutoin pääse näkemään. Pesitykseen on nyt päässyt Dexter ja Hemwick. Saa nähdä miten tulee sujumaan, toivotaan parasta.

Pesän tutkiskelua

Muutama lintuhuoneen parannus on vielä mielessä.  Häkit ovat järjestetty fiksummin huoneeseen. Niiden päällä on paljon orsia, jotta istuminen olisi linnuille mukavempaa. Orret ovat nykyään katossa roikkumassa, lattialle ei jää mitään turhaa joka estäisi siivoamista.  Lattia on vuorattu isoilla papereilla, jotka vaihdan viikottain. Lintujen edellinen ruoka-astia oli jo niin kulunut, niin yritimme vaihtaa uuteen ja pleksiseen, mutta mikään liima, ei edes pleksiliima suostunut toimimaan ja yritys sen kanssa meni ihan hukkaan. Hommasin linnuille hetkellisen muovisen laatikon, jota käytän ruoka-astiana. Se on pienempi ja paljon huonompi. Tarkoitus olisi tehdä uusi isompi astia pleksistä ihan toisella tapaa käyttäen ruuveja.  Olen myös pohtinut laittavani  ruusuille oman ruoka-astian häkin pohjalle. Sekä olen miettinyt jos pistäisin astioihin hamppukuiviketta, näin linnut saavat kaivaa ruoan sieltä seasta luonnollisemmin.

Seiniltä otan pressut pois ja pistän vähän värikkäämät suihkuverhot tilalle, mahdollisesti vielä tänään. Näin lintuhuone saa vähän väriä ja  suihkuverhot ovat vielä siedettävän kokoisia ja pestävissä helposti. Niiden kiinnitys vain mietityttää. En tahtoisi lintujen pystyvän laskeutua niiden päälle, ja jyrsiä maalia seiniltä, kuten tämänhetkisen pressuviritelmän kanssa on käynyt.

Jokatapauksessa, täällä menee suhteellisen hyvin. Olen todella iloinen lintuhuoneen uudistuksesta ja kuinka sen siivoaminen ja ylläpitäminen on paljon helpompaa nykyään. Kunhan saan loput asiat vielä muutettua niin on hyvä. Tähän loppuun vielä vähän kuvia.

Undulaattilapset lähtee maailmalle

  18.8.2019

Tänään lähti sitten viimeinen undulaattilapsista. Aikaisemmin viikolla lähti vanhin poikasista. Keskimmäisen poikasista pidän itselläni, sen upean värityksen takia. Se pääsee vielä myöhemmin pesimään.  Kumpikin poikanen sai hienot ja hyvät kodit, olen todella tyytyväinen. Nuorimmainen pääsee mahdollisesti vielä pesimäänkin tulevaisuudessa. Luopumisen tuska oli ihmeen vähäinen, kun olin täysin varma, että kumpikin poikasista pääsee niin hyvään kotiin.  Todella kauniit poikaset ja onnistunut poikue kaikinpuolin. Vanhin poikasista sai nimekseen Kee ja nuorin on nykyään nimeltään Lilac. Keskimmäisen poikasen nimeksi jää kasvatusnimen osa Gachiin. 

Kyselyitä poikasista on jatkuvasti tullut, mutta valitettavasti seuraava poikue menee vuoden loppupuolelle. Seuraava pesitys tapahtuu vasta lintuhuoneen remontin jälkeen.

Kee

Lilac

Remontin oletan kestävän muutaman viikon yhteensä, kunnes se on valmis ja annan lintujen hetken palautua muutoksesta kunnes ensimmäinen pari pääsee kokeilemaan pesintää. Seuraavana vuorossa on neitokakadujen pesintä, jonka jälkeen taas undulaatit pääsevät yrittämään.  Eniten pesimisintoa näyttäisi olevan tuontilinnuilla Karnakilla ja Evelynillä. Jatkuvaa pesän etsimistä. Pari pariutui aivan luonnollisesti ja mielestäni näillä kummallakin on tosi hyvää ainesta pesimiseen.

Aikaisemmin kirjoitin, että meille tulee yksi neitokakadu, jotka olin salaa toivonut jo hetken.  Lintu muutti meille jokunen aika sitten ja on jo ihan hyvin kotiutunut. Tämä kaunis tulokas on Thlayli, pastellikasvo-harlekiini-helmiäinen Ruotsista! Saa nähdä vielä kenen kanssa sitä voisi pesittää, tai miten se valitsee itselleen kumppanin. Ei haittaa ottaisiko Bright eyessin tai Nestuksen.

Thlayli

It was meant to be

  17.7.2019

Uusi neito

Olin jokunen aika sitten ihaillut ystäväni todella upeaa neitokakadua. Sanoin, että tahdon siltä poikasen jos ja kun se lisääntyy. Joku siinä linnussa puhutteli minua niin paljon. Kuinka kävikään ja ystäväni luopuukin muutamasta linnustaan ja kysyi olisinko kiinnostunut tästä. Intopinkeänä sanoin että olen ja niin päätimme, että lintu muuttaa meille. Se tulee perjantaina ja laitan kuvaa myöhemmin kunhan lintu on saapunut.

Vaihdoin lintuhuoneen orsia myös hetki sitten. Sijoitin enemmän oksia vinoon ja lisäsin paljon uusia virikkeitä. Linnut tuntuivat pitävän muutoksesta. Ei tuo edellinen järjestys pysynytkin kuin vuoden verran.  Linnut pitivät uusista orsista ja jyrsivät kaarnan niistä nopeasti, sekä uusi järjestys on selkeästi piristänyt niitä. Pitänee varmaan ottaa tavaksi vaihtaa huoneen järjestystä n. puolenvuoden välein.

Lintuhuoneen valoprojektiin on tullut muutoksia. Näillä näkymin hommaan 4 lampun kantaa, joihin tulee kaikkiin 2 lamppua. Yksi lintulamppu sekä yksi täyden spektrin päivänvalolamppu.  Lamppuja tulee kaikenkaikkiaan  kahdeksan kappaletta. Vaihdan 18W lampuista 36W lamppuihin, jotka ovat 120cm pitkiä.  Lamput aion sijoittaa kattoon, sekä niiden johdot yhdistetään menemään yhtä johtoa pitkin. Johto suojataan ja se kulkee katosta seinää pitkin pistorasiaan.   Suunnitelmissa on tehdä lampuista ajastetut ja saada ne himmenemällä sammumaan ja syttymään. Aamu kahdeksasta valot alkavat kirkastua ja yhdeksään mennessä valot ovat täysin päällä. Illalla sama kello kahdeksasta yhdeksään. Mikäli suunnitelmat onnistuvat, lamput jätetään yöksi hyvin himmeälle päälle, niin, että paniikkikohtauksen saadessa linnut näkevät mihin laskeutua. Valon määrä yöllä estää paniikkilentojen tapahtumista muutenkin.

Undulaattilapset ovat kasvaneet todella kauniiksi. Keskimmäinen poikanen jää tänne luokseni myöhempään kasvatukseen ja vanhin poikasista muuttaa ystävälleni. Olen todella iloinen, että lintu saa ainakin satavarmasti todella hyvän loppuelämän kodin.  Nuorin undulaatti on myynnissä ja etsii myös itselleen sitä loppuelämän kotia.  Sukupuolet määritin poikasille niiden vahanahan värin perusteella, ja näillänäkymin näyttää siltä, että kaksi vanhinta poikasta ovat koiraita ja nuorin on naaras.  Tähän loppuun vielä vähän kuvasaastetta.

Helppo virike ulkoa

  8.7.2019

Poikaset ovat kasvaneet kauniiksi ja pian lähestyykin niiden luovutusikä kuun vaihteessa. Niin nopeasti aika meneekin. Olen kyllä todella ylpeä näistä poikasista. Niistä on kasvanut todella upeita ja hienoja lintuja.  Diluten eli keskimmäisen poikasen pidän itselläni ja toivon sen pääsevän vielä pesitykseen. Pesimisestä puheenollen. Siirsin Arminin ja Yharnamin pesityshäkkiin, toistaiseksi ne ovat kiinnostuneet pöntöstä, mutta saa nähdä tajuaako Armin vieläkään munia sinne. Annan niille nyt reilusti aikaa, mikään kiire ei ole.

Käväsin eilen hakemassa pihalta vähän tuoreita oksia linnuille virikkeeksi. Helppoa ja linnut pitävät niistä kovin.  Eihän siinä kauaa kestänyt kun kaikki lehdet oli jyrsitty ja oksatkin pilkottu. Mutta onpahan helppo virike idea kuitenkin. Tietysti tarkistakaa aina, että kasvit ovat turvallisia linnuille. Hyvä lista sallituista kasveista löytyy täältä.  Tähän perään vielä muutama kuva linnuista. Pistin undulaattivauvojen perään numerot, joista selviää monesko poikanen se siis oli.

Lintuhuoneen kaapin siivous

  4.7.2019

Teimpäs tällasen pikasen videon. Lintuhuoneen kaappi on kauan ollut jo yksi iso kaaos ja tänään sitte siivosin ja järjestelin kaikki paikoilleen.

Lintuhuoneen valaistuksen uudistussuunnitelma

  2.7.2019

Valon tärkeys

Linnun silmät näkevät meitä enemmän ja paremmin. Ne näkevät värejä, joita emme näe, sekä ne näkevät meitä nopeammin asioita. Nähdäkseen näin, ne tarvitsevat paljon valoa ja valossa tulee olla myös ultraviolettia. Auringonvalon mukana tulee ultraviolettisäteilyä, mutta se suodattuu ikkunan ja jopa pilvien mukana pois, joten pelkkä verhojen auki pitäminen ei anna linnuille sitä tarpeellista valoa, jonka ne vaativat. Tätävarten on suunniteltu ihan omia täydenspektrin lamppuja linnuille. Täyden spektrin lamppu tuottaa kaikki aallonpituudet, lähiultravioletista lähi-infrapunaan saakka. Nämä lamput auttavat lintua näkemään maailman niinkuin sen pitäisikin.  UV tosin kuluu lampuista ja ne on uudistettava vähintään kerran vuodessa. En tässä postauksessa keskity kertomaan lintulamppujen terveysvaikutuksista, niistä voi lukea esimerkiksi tästä mahtavasta artikkelista: Muistithan lintulamput? 

Suunnitelma

Linnuillani on aina ollut lintulamput jotka olen parhaani mukaan vaihtanut vuosittain. Monta lampunkantaa olen jo menettänyt, kun linnut ovat jyrsineet johtoja, vaikka kuinka niitä suojelin. Myöhemmin ystäväni rakensi minulle ”ruusuvarmat” lamput ja niiden johtojen ympärillä on metallinen suojus. Nämä lamput ovat kestäneet parhaiten meillä.  Tämän hetken ongelma on lamppujen sijainti. Niillä ei varsinaisesti ole paikkaa, vaan ne sijaitsevat häkkien päällä. Osa on kohdistettu suoraan häkkeihin ja osa lintujen orsille päin.  Häkeillä tarkoitan ruusujenhäkkiä sekä pesityshäkkiä. Meillähän ei linnut muuten asu häkeissä.  Seuraavana suunnitelmissa olisi saada lamput nätimmin huoneeseen ja niin, että johtojen määrää voidaan minimoida. Ystäväni onneksi näppäränä sähkönörttinä osaa auttaa lampunkantojen ja johtojen kanssa.  Nykyisessä suunnitelmassa pääpointteina olisi: 18W lamppujen vaihto 36W lampuihin. Huoneessa on tällä hetkellä 10 18W lamppua. Ajattelin vaihtaa pidempiin lamppuihin joten uskallan myös vähentää niiden määrän kymmenestä kuuteen.  Kuusi lamppua mahtuu kolmeen lampunkantaan, koska yhteen kantaan menee kaksi lamppua.Tahtoisin saada lamput kiinnitettyä kattoon ja tasaisin välein, jotta huoneen valaistus olisi mahdollisiman tasainen.  Kolmen lampun johdot sitten yhdistyisivät yhdeksi johdoksi joka menee seinää pitkin alas ajastimeen ja pistorasiaan. Johdot suojattu metallilla kuten nykyään.

Hienoahan olisi, jos lamput saisi ajastimella himmenemään ennenkuin ne sammuvat. Vaikka linnut tuntevat jo hyvin rytmin ja ovat jo hyvin paikoillaan ennen valojen sammumista, mutta hienoahan se vaan olisi.  Ajattelin mahdollisesti pitää ruusuilla ja pesityshäkissä vielä yhdet 18W lamppuparit, riippuen miltä lopullinen valaistus tulee näyttämään. Pesityshäkissä on myös kaksi lämpölamppua, jotka ovat nimensä mukaan lämmönlähteinä. Pesivälle naaraalle lämpö kun on niin tärkeää.   Olen myös pohtinut jos yhdistäisin ruusujen häkin ja pesityshäkin toisiinsa, niin niiden väliin ei jäisi tuota turhaa tilaa. Tällä hetkellä siellä on vain johtoja.  Saa nähdä vielä, mutta suuri lamppuprojekti on nyt suunnitteilla ja toivon, että tämän saisi viimeistään syyskuun aikana valmiiksi. 

Undulaattilapset lensi pesästä

  30.6.2019

Päivitinpähän taas kotisivujen ulkoasun. En kestänyt katsoa vanhaa ja kulunutta lookkia. Päivittelen vielä vähän sivujen osia, mutta pohja alkaa olla jo kunnossa.

Hienoimpana uutisena tulee se, että kaikki kolme undulaattivauvaa lähtivät pesästä viimeviikolla. Oli keskiviikko, eli lintuhuoneen siivouspäivä. Ajattelin päästää undulaatit pesityshäkistä, että saan sen hyvin siivottua ennen seuraavan parin siirtoa sinne. Vauvoilla kesti hetki osata lentää häkistä huoneen vapauteen, mutta ne ovat ikäänsä nähden todella taitavia lentäjiä jo. Nuorin poikasista putosi lattialle ja siirsin sen takaisin pönttöön siivouksen ajaksi, se oli niin järkyttynyt kun siinä hääräsin.  Sain huoneen ystäväni avulla puunattua taas vähän paremmin ja pesityshäkin järjestelin valmiiksi Arminille ja Yharnamille. Päästin poikasen takaisin huoneeseen.  Illemmalla kurkkasin huoneeseen enkä enää löytänyt nuorinta poikasta. Kävin huoneen läpi, kurkin papereiden alle, häkkien taakse, kaikkialle. Mistään ei näkynyt.  Paniikissa kuvittelin jo kuinka poikanen olisi lentänyt roskapussiin ja joutunut ulos, tai lentänyt parvekkeen ikkunan pienestä raosta, vaikka linnuilla ei ole pääsyä parvekkeelle silloin kun siivoan huonetta.  Koirakaan ei ollut huomannut tai ilmoittanut linnusta joka olisi karannut.  Pitkän etsinnän jälkeen poikanen löyty keittiöstä, pakastimen takaata. Se on ollut siellä jo muutaman tunnin ja hieman laiha ja väsynyt. Päästin sen takaisin huoneeseen ja se lensi hienosti orrelle takasin. Myöhemmin kurkkasin uudelleen ja poikanen oli taas poissa. Melkein hermoromahduksen partaalla etsin sitä taas huoneesta, se oli vain hyvin maastoutunut, mutta ihan kunnossa.

Nyt poikaset ovat jo taitavia lentäjiä ja undulaattien tapaan kasvattavat pippurista luonnettaan ja vähän uhittelevat neitokakaduille, jotka suurempana mutta pelkurina väistää pientä nappisilmäistä undulaattivauvaa. Vauvat ovat todella rohkeita ja uskaltavat laskeutua mihin ikinä pystyvätkään ja menevät rohkeasti testaamaan uusia leluja. Vanhin poikasista vähän maistoi hirssintähkää. Keskimmäisen poikasen ajattelin pitää itselläni, sen harvinaisemman värityksen vuoksi. Kaksi muuta poikasta saavat nyt ensin itsenäistyä rauhassa kunnes niille etsitään uusi koti.

Undulaattilapset ja Erwin hormonihoitoon

  10.6.2019

Undulaateilla kuoriutui neljä munaa viimekuun lopussa, joista kolme poikasta selvisi. Ihan nuorin ei kirinyt kasvuun muiden kanssa ja jäi vähän sisarusten jalkoihin eikä enää pystynyt kerjäämään. Avustusruokinnasta huolimatta, se oli liian heikko.  Kolme vanhinta poikasta ovat kasvaneet hienosti. Poikasen väreissä on vähän vaihtelua ja yksi poikasista näyttäisi olevan muita tavallisesti vaaleampi. Luultavasti harmaasiipi tai peräti dilute. Isän piilevistä väreistä ei ole tietoa, joten selviää kun poikaset kasvavat. Sebastian kantaa dilutea ja harmaasiipeä piilevänä. Mielenkiintoista seurata millasia lapsia näistä tulee.  Poikaset saivat eilen kasvattajanimet ja kaikilla kolmella on renkaat jalassa.  Sukupuolet ja värit selviää vähän myöhemmin.

002 TEN FI 19 – TeraNymphicus’s Yashariku

003 TEN FI 19 – TeraNymphicus’s Gachiin

004 TEN FI 19 – TeraNymphicus’s Ungo

Vaikka kyse on B poikueesta, poikasten nimet alkavat erikirjaimilla koska poikueen teemana on Sekiro.  Ja miksi numerointi alkaa 002?  Koska vuoden ensimäinen poikanen oli neitokakadu Nestus jonka renkaassa on 001 TEN FI 19.  En tahdo renkaisiin samoja tekstejä vaikka laji olisi eri, ihan vain varmuuden vuoksi ja helpottamaan omaa kirjanpitoani.

Olen myös pohtinut kauan josko Erwinille tulisi hommata hormoni-implantti, koska sen hormonaaliset pöristelyt ovat ihan mahdottomia. Lintu käy kierroksilla heti kun sitä katsoo. Se hyökkää muiden lintujen ja ihmisten päälle. Puree herkästi ilman varoitusta tai suurempaa syytä. Se pahenee eniten varsinkin keväisin valon lisääntyessä.  Erwin menee huomenna eläinlääkäriin ja laitetaan implantti ja annetaan vaikuttaa. Katsotaan onko siitä mitään apua tässä tapauksessa.  Toivon todella, että sen hormonihirviöinti loppuisi tai edes helpottaisi.

Sitten niitä kuvia

 

Yashariku, Gachiin & Ungo