Blogi

Home / Blogi

Muutoksia rengastukseen liittyen

  3.11.2018

Olen tässä pohtinut tuota rengastusta ja lähinnä tuota omaa IDtä renkaaseen. Aikasemmin käytin tunnusta VK joka tuli omista nimikirjaimistani. Olen vaihtanut nimeni jokusen aikaa sitten joten nimikirjaimet eivät enää täsmää. Kaikenlisäksi mietin ihan muuta tunnusta joka olisi enemmän kasvatukseen liittyvämpi. Pohdin jo ihan alussa että laitan tunnukseksi TEN, joka on lyhenne kasvattajanimestäni. TEraNymphicus.  Teran kuoleman jälkeen nimen merkitys kasvatustoimintaani on vaan vahvistunut.  Olen rypenyt niin pohjalla sen jälkeen ja ainut asia, joka pitää minut täällä edelleen tuntuu olevan linnut  ja se, että haluan jatkaa työtä ja saada myös Teran poikasille poikasia. On aina pieni osa Teraa mukana joka paikassa.

TEN tarkoittaa myös kymmentä (10). Lintuharrastukseni alkoi vuonna 2010, jolloin hankin Teran. Vuosi on minulle myös hyvin tärkeä siitä syystä. Siitä kaikki alkoi.

Aion siis vaihtaa tunnuksen renkaissa VK:sta TEN:iin. Eli tästä edespäin poikasten renkaiden tunnukset ovat luokkaa 01 TEN FI 18  ja niin edelleen.

Tähän loppuun vielä pieni piirrustus jonka tein Teran muistolle

Hollannin linnut

  3.11.2018

Mainitsin aikasemmin että minulle on tulossa lintuja Hollannista. Linnut saapuivat oikeastaan Syyskuun alussa jo. Linnut tulivat siis Liekeltä Hollannista. Häneltä tuli 5 lintua. Yksi pariskunta, yksi vanhempi naaras ja kaksi nuorta naarasta. Ystäväni toi linnut tullessaan tänne kyläilemään. Hän myös auttoi lintuhuoneen siivouksessa ja uudelleen järjestelyssä. Päätin ripustaa seinille pressut suojaamaan seiniä. Korjasimme ruusujen tuhoaman ikkunan ja ripustimme orret kattoon. Lattian siivoaminen on nyt paljon helpompaa ja linnut tykkäävät olla korkealla. Vähän sen jälkeen hain vielä Kaijuleiden mökkiviikonlopusta Idalta yhden linnun. Yharnamin siskon Lexin.

Uudet linnut jotka tulivat, ovat nyt lisätty omat lintuni-sivulle. Lexin lisään vielä piakkoin. Paljon kuvia uusista linnuista löytää myös instagrammistani. Uusien lintujen nimet: Amygdala & Gwyn (pariskunta), Hemwick (vanhempi naaras), Evelyn ja Iosefka (nuoret naaraat). Hemwick on kaunis helmiäinen. Arvasin heti että Dexter ihastuu siihen ja he pariutuivatkin todella nopeasti. Mikä olikin aivan huippua, sillä Dexter menetti hetkettäin puolisonsa. Dexter on niin hieno isä ja upea lintu ja luonteeltaan niin kultaa, mielelläni pesitän sitä vielä vähän lisää. Hemwick on todella upean kokoinen naaras ja sen helmiäinen on niin kaunis ja tasainen. Toivon pariskunnalta myöhemmin upeaa jälkikasvua.

Pariskunta jonka sain eli Amgydala ja Gwyn, ovat kumpikin mielettömiä. Gwyn, koiras, on väriltään single factor dominoiva hopea pastellikasvo-valkokasvo. Se on upean vaalea ja pastellikasvo antaa ihanan viileämmän vaikutelman. Amygdala on harmaa naaras jolla on piilevä valkokasvo. Sillä on hyvin erikoinen naama, hyvin tunnistettava.

Nuoret linnut Evelyn ja Iosefka ovat vasta poikasia ja käyvät parhaillaan sulkasatoaan. Evelynistä on kasvanut todella upean kokoinen. Iosefkan kasvot ovat taas omaan mieleeni niiin suloiset. Se on myös todella rohkea luonteeltaan. Olen aivan rakastunut näihin lintuihin. Kiitokset vielä Liekelle näistä upeista linnuista ja tilaisuudesta.

Hetki sitten pääsin viimein todistamaan Arminin ja Yharnamin parittelun. En ole koskaan ennen nähnyt tai kuullut Arminin tekevän sitä joten se oli iso riemun aihe. Pari on lähentynyt entisestään. Sain pesityshäkin takaisin lainasta ja kokeillaan uudellaan Arminin ja Yharnamin kanssa josko tällä kertaa onnistaa.

Lexi

 

Avain pakoon

  16.8.2018

Undulaatin poikanen seinän sisällä piti semmosta ääntä ja emot jo odotteli tuossa pesänsä ulkopuolella että millon se lapsi kömpii pesästä ulos, päätin että avustan poikasen sieltä. Ei se itse kömpelönä sieltä olisi päässyt.

Noh siitä sitten yrittämään. Yritin ties millä kauhalla lusikalla hammaspuikoilla ja villasukalla saada sitä ulos sieltä mutta mikään ei mitenkään ylettänyt edes pesään asti. Viimeinen vaihtoehto oli vaan repiä listaa irti että pääsee paremmin käsiksi peremmälle pesään. Revin sitten sitä ikkunalistaa seinästä ja poistin kuoriutumattomat munat ja poikanen oli piiloutunut kauas pesän nurkkaan mistä se oli silti hyvin vaikea saada ulos.

Viimein poikanen oli ulkona pesästä ja sen kynnet oli vähän likaiset joten toin poikasen huoneesta puhdistettavaksi. Varovasti rapsuteltiin kakkaa sen kynsistä pois ja se irtosi helposti. Sulkapuku on loistavassa kunnossa ja lapsonen on hyvin virkeä!

Pieni on kovin järkyttynyt vielä maiseman muutoksesta ja pysyttelee huoneen papereiden alla, saa olla todella varovainen askeleiden kanssa. Se on kuitenkin pärjännyt yön jo hyvin siellä ja uskon että emot sitä vielä ruokkivat. Eiköhän se tuolta vielä ala lentämäänkin oppia.

Undulaatteja

  3.8.2018

Eipä ole tullu kirjotettua taas hetkeen, mutta on ollut taas itsellä niin vaikeeta henkisesti että fyysisesti.  En muista mainitsinko  aikasemmissa teksteissä lintuhuoneen uudesta järjestelystä, se siivotaan nykyään kerran viikossa ja nykyään lattialla on paperi joka vaihdetaan siivouksen aikana. Se on helpottanut suuresti siivousta. Lintuhuone pysyy siistimpänä näin ja linnutkin aika tottuneita tähän rutiinisiivoukseen.  Niiden ruoka-astia joka on puusta tehty alkaa olemaan vähän kulahtanut, pitää taas tilata kaveria tekemään uusi. Muutama lintulamppukin posahti ja linnut olleet vähän pienemmällä lintulamppuvalolla, mutta onneksi kesäaikaan ikkunasta tulee sen verran mukavasti valoa ettei suuremmin haitannut.  Lamput ja kannat korjataan piakkoin.  Lintuhuoneeseen on roudattu myös uuedt orret  ja se on kokenut muutoksia paljon, onneksi parempaan päin.

Arminin ja Yharnamin pesintä ei  tällä erää onnistanut, parin mielenkiinnon puutteesta johtuen. Pesä kiinnosti kyllä, muttei tarpeeksi.  Yritetään myöhemmin uudelleen.  Mikasan ja Olekin pesityksessä tosin  kävi ikävemmin. Muna oli jumittunut ja Mikasa vietiin eläinlääkäriin jossa se poistettiin, mutta ei siitä huolimatta selvinnyt operaatiosta. Äärimäisen surullinen tapaus… Mitä sitten muuten undulaattien pesitykseen tulee niin, Sebastian, parven ainut naaras. Oli sitten päättänyt ujuttaa itsensä mun verkkovirittelyistä huolimatta tonne ikkunalistan luokse jonka ruusukakadut tuhosivat. Sieltä sitten seinän sisään ja ahkeroinut tiivisteet ulos koko ikkunan päältä seinän sisältä.  Ihmettelin kun en löytänyt lintua mistään ja olin aivan varma että se on kuollut jonnekkin. Kauan sitä etsittiin kunnes päätin kurkkia sinne rakoon ja mitään siellä ei  näkynyt. Piti repiä koko lista irti seinästä ja aivan toisessa päässä oli pesä. Kysyin neuvoa Annilta miten tekisin nyt kun tuhosin hänen pesän (lintua siis etsiessä, en tiennyt pesästä)  että mitä tehdään. Pesässä oli poikanen ja muutama muna. Siirettiin poikanen, muna ja emo pesityhäkkiin ja pönttöön, mutta emot eivät enää suostuneet ruokkia joten nuori poikanen menehtyi.  Surun murtamana päästin linnut pesityshäkistä ja korjasin verkkoa seinään.

Siivouksen ohessa yhtenä päivänä kuulin aivan selkeää poikasen piipitystä ja  paljastuikin että undulaatit silti pääsevät verkkoviritelmästä ujuttautumaan seinän sisälle ja ovat nykyään muokanneet pesäänsä  niin ettei sinne pääse mitenkään käsiksi. Käsi ei mahdu, eikä taitu eikä näin yletä.  Yritin kameralla ja salamavalolla nähdä sinne ja kyllä siellä pulska poikanen oli.  Kiinnitin myöhemmin huomiota että kaikki parven undulaatit ruokkivat poikasta. Eli 1 emo ja 3 isää.   Aluksi veikkasin isän olevan Uuttopekka koska Sebastianilla on eniten juttua sen kanssa. Mutta nykyään kun poikasen sulkatupit ovat kasvaneet, näkee että poikanen tulee olemaan vihreä, joten se ei voi olla, ainut isäehdokas tälle siis on Olek.  Jokatapauksessa poikanen on saanut hyvää hoitoa äidiltään ja kolmelta isältään. Ei ihme että siitä on kasvanut todella iso ja nopeasti!  Poikasta en itse saa ulos enkä voi siirtää, pitää vaan odottaa ja toivoa että se pääsee sieltä itse ulos kun aika tulee. Seurailen kuvailemalla pesää vähänväliä miten poikanen kasvaa ja kehittyy. Pesästälähdön aikaan eritoten jos ei poikanen mitenkään meinaa päästä pois, pitää yrittää virittää tikkaat tai ramppi sinne.

Avain Pakoon eli Firekeeper. Sebastian X Olek 21.7.2018

Poikanen on siis ensimäinen undulaattipoikue, vaikkakin yhdenpoikasen poikue, eikä niinkään suunniteltu, mutta erittäin tärkeä vauveli.  A poikueen poikasen nimeksi tulee siis TeraNymphicus’s Avain pakoon. Kutsumanimeksi pieni on saanut jo Firekeeper.  Nimeämisen ohella kiintymys on kasvanut suunnattomasti. Toivotaan nyt lujaa että kaikki menee hyvin.

Tänään meille vähän extemporena päätyi aivan todella kaunis undulaattinuorukainen. Keltanaamio harmaasiipi! Lintu pääsi juuri parveen ja on varmaan vähän järkyttynyt tilan muutoksesta mutta annetaan pienen kotiutua.  Lintu sai nimekseen Irithyll.

Olen myös varmaan maininnut niistä ulkomaalta tulevista neitokakaduista? Todennäköisesti linnut saapuvat joskus Syyskuun alkupuolella tänne Suomeen.  Enempää en nyt tohdi kertoa kun kaikki ei vielä ole varmaa, mutta jännitetään hyvällä.

Parempaan päin

  26.1.2018

Olo on kohonnut huomattavasti kun on ollut paremmin aikaa ja suoraan sanottuna uskallusta olla taas lintujen kanssa. Pelko menetyksistä oli tehnyt niin ison haavan jonka takia suojeluvaisto vaan yritti lujaa eristäytyä näistä ettei menetykset sattuisi. Nyt alkaa mennä taas paremmin ja oikeastaan tuntuu taas siltä että harrastaminen on kivaa. Ihanaa konnektoitua lintujen kanssa paremmin ja nähdä ne taas läheltä. Eivät ole unohtaneet vaikka hetken ”eristyksessä” elivätkin.  Nyt on suunnitelmana siivota lintuhuone joka viikko ettei sotku pääse mahdottomaksi niin ei tule liian isoa kynnystä mennä huoneeseen. Kaikki alkaa mennä taas niinkuin ennenkin, paljon paremmin. Kaikki on taas paremmin.

Armin ja Yharnam menivät keskiviikkona pesityshäkkiin ja mielenkiinto pönttöön on hyvin kova. Olen niin iloinen että tämä pari tuli toimimaan kun tähän mennessä yksikään pari ei koskaan ole onnistunut pariutumaan niinkun minä olisin tahtonut. Ei näitä oikeen voi pakottaakkaan. Mutta nämä kaksi ovat niin ihanat ja täydelliset yhdessä. Pesimässä on siis Ida-Emilialta tullut dominoiva hopea koiras Yharnam ja ihan ensimäinen oma kasvattini, Teran ensimäinen poikanen, Armin. Arminilla on kokemusta jo poikasten ruokkimisesta kun on ruokkinut aikasemmin AJ:n ja Dexterin poikasia ja on Armin huoneen nurkkiinkin aikoinaan muninut. Toivon todella että pesitys onnistuu nyt.

Pesimässä on myös nyt Mikasa ja Olek, mutta saa nähdä tuleeko siitä vielä mitään. Toistaiseksi ei ole suurempaa edistysaskelta tapahtunut. Pöntössä on kumpikin useasti käynyt.  Mutta antaa aikaa, katsotaan miten käy.

Tässä kuvaa parvesta syömässä

Undulaatit pesimään!

  19.1.2018

Täällä ollaan silti eletty vähän hiljaiseloa. Masennus painanut mieltä tässä koko harrastuksessa kun menetyksiä tulee. Joulunalla menetin parven yhden tärkeimmistä kulmakivistä. Kauniin  ison ja niin kultaisen linnun, AJ:n. Parven kaunottaren.  Nyt parvessa asuu tällähetkellä 8 koirasta ja vain 1 naaras. Kamala epätasapaino. Mutten voi hommata mitätahansa naaraita mistätahansa.  On suunnitelmia ja yritän nyt pysyä omissa resurssesissa. Muutaman naaraan hommaan kun semmoiset löydän ja jotka sopivat pesitykseen.  Tästä sitten lisää kun on sen aika.

Toissapäivänä oli taas isompi lintuhuoneen siivousoperaatio.  Nyt on taas siisti huone ja vahamatot lattialla suojana.  Nyt kelpaa taas esitellä. Uudet lamput ja lisää orsia on nyt pakko hommata jostain piakkoin.  Remontti on siis vielä vähän tekeillä, mutta ainakin näyttää jo paremmalta.

Aion nyt viikonlopun aikana viimein saada undulaatit pesimään. Tätä on jo odotettukkin.  Neitokakadujen pesintää kuin myös, mutta Arminilla on sulkasato meneillään, ja odotan ihan rauhassa että se on täydessä sulassa ja täysissä voimissaan pesimiseen. Renkaat tälle vuodelle on jo tilattukin, tämän vuoden väri on punainen. Viimevuonna ei päässyt renkaita käyttämään vaikka niitä oli, mutta tänävuonna toivotaan menevän paremmin.

Ilmoittelen lisää sitten miten undulaateilla lähtee rullaamaan jos lähtee. Katsotaan ja toivotaan parasta.