SERTIFIOITU KASVATTAJA!

kakaotalk_20161129_224129919

w/ Yharnam

Tänään sain yhdet ihanimmista uutisista. Jotain mitä olen toivonut tosi pitkään ja minkä eteen olen tehnyt töitä.  Siitä lähtien kun sain ensimäisen linnun, neitokakadun, ihastuin lajiin niin perinpohjin, tiesin, että tahdon vielä joskus kasvattaa tätä upeaa lajia. Olin aivan varma siitä jo aikaseen. Olin jo sitäennen lukenut aiheesta muutenkin paljon ja mielenkiinto värimuotoihin ja genetiikkaan oli niin suuri. Linnun saamisen jälkeen se tiedonjano vaan kasvoi ja ahmin tietoa netin jokaisesta kolkasta. Tunsin miten elossa olen ja miten tää vaan on mun juttu.

Ensimäinen lintu tuli vuonna 2010, siitä 3 vuotta eteenpäin, vuonna 2013 tuli ensimäinen poikue. Poikueeseen kuoriutui vain yksi poikanen, mutta siitä kasvoikin todella kaunis ja ihana ilmestys. TeraNymphicus’s Allspark eli Armin. Muistan kuinka hirveen kauhuissani olin ekan pesityksen aikana ihan kaikesta. Mutta se koko kokemus oli aivan mahtava niin hieno ja upea. Oli niin hieno olo.

Poikueita on vasta 4 takana. Mutta niin on myös muutama epäonnistuminen ja oppiminen miten vaikeaa tämä työ oikeesti on. Vaikken missään vaiheessa mikään ”kasvattaja” ollut, niin jokaisen poikasen menetyksen jälkeen teki mieli lyödä hanskat tiskiin ennekun oon edes päässyt mihinkään. Mutta onnistumiset on ollu tähänmenneessä ylivoimasesti paljon enemmän vaikuttavia. Joku mua tässä vaan kiehtoo ja vetää puoleensa. Mulla on niin niin hieno olo ja olen niiin ylpeä kaikista mun linnuista. Rakastan kaikkia poikasia jotka tänne on syntynyt ja rehellisesti sanottuna oon ihan pirun ylpeä jokaisesta.

Jatkan enemmän kun mielelläni ja ylpeänä työtä nyt ihan virallisesti kaijuleiden sertifioituna kasvattajana. Pienenä toivoin aina lintua, se oli ihan ultimate unelma saada toteen. Pienenä sanoin että aion olla ammatiltani papukaijojen kasvattaja. Mutta siitä vähän tuli opittua elämässä ettei se nyt ammatti ole, muttei se estänyt mua haluamasta sitä. Kun kuulin miten Kaijulit tekivät kasvattajaprojektin, olin ensimäisestä päivästä varma, että tahdon sinne listalle vielä. Nyt mun yksi pitkäaikasista unelmista on tullut toteen. Mun mieli on ihan tähdissä <3

Tiedot saan virallisesti listoille kun Kaijuleiden sivuja päivitetään ja paperisertifikaatin saan ensvuodelle, turha teettää sitä nyt kuukaudeksi 😀

Verorahojen hyötykäyttöä

Veronpalautus. Ah… parasta saada rahaa mitä en osannu edes kaivata ja tuhlata se suoraan lintujuttuihin. Oon suunitellu hommaavani ruusuille sen 1x2m aviaarion niin ei tarvii ton pikkuhäkin kanssa kärvistellä mistä Jiyuu ei millään tahtois tulla pois.  Plus saan tilattua saksasta vogelgaleria.de:ltä (taas) juttuja! Niin hienoa niin upeeta mahtavaa 😀 Lintuhuone rempan jälkeen kun ei vielä todellakaan ole valmis.  Hommaan toisen kunnollisemman ja vakaamman ständin/puun sinne ja lisää orsia. Häkkeihin sisustusta  enempi.   Aion tilata sen ruusuhäkin tosin vasta kun/Mahdollisesti  AJ ja Dexter on pesinyt, koska en ajatellu tätä kun järjestelin huonetta ja joutuisin siiirtämään pesityshäkkiä kesken pesityksen jos rakkennan ruusuhäkin huoneeseen ja se ei tule nyt kuuloonkaan. Annan lintujen ensin pesiä (jos ne sen tahtoo tehdä) ja katotaan sitten.  Tällasta tälläkertaa, päivittelen kun jotain tapahtuu.

Olin eilen myös suihkussa Erwinin kanssa, sain otettua kivan kuvan siitä ja siitä Teran kuvan pohjalta tehdystä siluettitatuoinnista <3

15288561_1317345621659757_5472043890805250605_o

Lintuhuoneen siivousta ja remppausta

kakaotalk_20161125_203104518

Huone eilen illalla…

Eilen tilaama pesityshäkki tuli. Wooh! Tilasin siis elementeistä rakennettavan 1mx1m häkin joka tulee siis pesityskäyttöön. Kokosin sen eilen itse ja voih kyllä se oli HANKALAA… Tänään sitten päätin siivota huoneen ja järjestää paikkoja uudelleen. Eihän siinä siivoomisessa menny ku jotain 6-7 tuntia?? Aivan kamalaa.  Noh jokatapauksessa asetin häkit uudelleen ja vierekkäin niin ne ei tee semmosta turhaa pientä tilaa tonne. Teran onnettomuuden takia olin nyt äärimmäisen tarkkana, että häkit on niin irti seinästä että jos joku jostain syystä sine putoaa, ei VOI jäädä jumiin vaan pääsee kaltereita pitkin kiipeemällä tai sitten lattialla kävelemällä pois sieltä.  En luota enään siihen että häkki on tukevasti seinässä kiinni.. niin se yksi oli.. silti Tera sinne väliin oli joutunut… joten mielummin näinpäin, että on reilusti tilaa  ettei jumiin jääminen ole mahdollista.

Nyt kun häkit on toisessa päässä huonetta ja suurin osa pystyssä olevista puista toisessapäässä, kertyy lentomatkaa enemmän. Yhden köyden siihen väliin ymppäsin vielä. Valoja joudun vielä asettelemaan paremmin, mutta on tässä nyt sentään jo JOTAIN.. Kaiken ton mellakan aikana sain AJn ja Dexterin myös pesityshäkkiin  jo. Niiillä on ollut ihan hirmuinen pesimisvietti nyt lähiaikoina niin… miksi ei sitte näin?

Kaiken jännitykseksi, pistin eilen kasvattajahakemuksen menemään. Toivotaan että menee läpi, jos ei, niin yritän myöhemmin uudelleen, mutta tätä hetkeä oon jo odottanu että viimein uskallan laittaa. Oon niiin hirveen hermostunu… pidetään peukkujaahh

kakaotalk_20161126_180035421

Tänään järjestelyjen jälkeen

Lemmikkimessut

15068457_1298929700168016_4566911412588926781_oHei taasen. Lemmikkimessut on ohi ja sain linnunkin turvallisesti kuljetettua kotiin. En kerennyt kirjottelemaan pahemmin, sen verran kiire ollut kaiken kanssa.  Jokatapauksessa, oli aivan ihanat messut ja ihana nähdä taas lintuihmisiä ja lintuja. Oli niin kiva taas päästä käymään messuilla. Tuli niin virkistyneempi olo. Kävin siis sieltä noutamassa parven uusimman jäsenen Deus Ex Avibus’s Reincarnation ja kutsumanimeltään Yharnam.

Yharnam on siis ihan pikkuinen neitokakadu ja väriltään se on single factor dominoiva hopea piilo valkokasvolla. Ei ole ensimäinen hopeani, mutta Kaiho kun meni pariutumaan Quinnin kanssa, en koskaan saanut sitä pesitettyä. Mikä on sääli, Kaiho kun on double factor dominoiva hopea, kaikki poikaset olisi hopeita. Yharnamin poikasista vaan puolet on hopeita.  Yharnam on vielä liian nuori poikashommiin. Katsotaan miten se sopeutuu parveen ja toivotaan parasta että sillä synkkaisi Arminin kanssa.  Pari olis niin hyvä keskenään.

Tällaisen hauskan huomasin. Olin tilannut hetki sitten linnuille leluja ja pistin ruusuille uuden heti häkkiin. About viikko meni niin oli tännäköstäscreen-shot-2016-11-16-at-13-30-46
En ole päässyt yli Teran menetyksestä vielä todellakaan. Sisällä on semmonen jatkuva pahaa oloa ja surua lähettävä musta aukko.  Olo on selvästi jo parempi kuitenkin näin päällepäin.  Teran muistoksi kävin hommaamassa Teran kuvasta kopioidun silutin tatuoinniksi ranteeseen. Samaan kohtaan kun toisessa kädessä on lokki siluetti. Näin kumpiki sielunlintu on mukana.  Teran olen päättänyt siis hommata tuhkattavaksi ja uurnassa säilyttää jossain lähellä. Nyt kun mieli on selkeempi jo, olen tutkinut sivuja ja yritän ottaa yhteyttä pian. Kunhan tämä on ohi on Tera asetettu niin vapaaksi kun voi enää olla ja voin vain keskittyä suremiseen… Ikävä ei koskaan mene kokonaan pois, mutta varmasti pystyn vielä jokupäivä miettimään ilman että räjähtää itkuun….

Tera on poissa

img_2193Asia mitä oon eniten pelänny, tapahui sitten… Menin aamulla antamaan linnuille ruuat ennenkun töihiin lähden ja katoin että saakeli taas Leslie on pesässä… meen sinne kattomaan onko siellä munaa. No on, hoidan sen kun tuun kotiin. Nostan katseen ja löydän jotain mitä en ikinä olis halunnut nähdä.  Tera oli jäänyt jotenkin seinän ja häkin väliin. Häkki on aina ihan tiukasti ollu seinässä kiinni ei sinne taakse kukaan koskaan ole yrittänyt edes, en tajua miten sinne on voinu edes mahtua. En tiedä kauan se on siinä ollut, mutta ei se ainakaan ihan äsken siihen ollu jäänyt.

Sattuu aivan uskomattoman paljon ajatella, että jonkun tommosen takia se on nyt poissa. Varmaan hitaasti kärsi myös, en tiedä, jos olisin ollu kotona ja kuullu jotain niin olisin menny kattomaan, mutta mitään erikoista ei oo kuulunu eikä näkyny…

Hirveä olo siitä miten Tera on lähtenyt ja ylipäätään siitä ettei sitä enään ole. Se oli mulle kaikki kaikessa, mun koko lintuharrastuksen kulmakivi ja pilari joka auttoi jaksamaan. Kaikista ihanin asia maailmassa ikinä, mun suurin saavutus elämässä kun pienestä lähtien lintua kinusin.  Se on ollut ihan koko maailma mulle ja nyt se on poissa. Oon niin särkyny, romahdan ihan pian. oon nyt kolme tuntia itkenut nonstoppina eikä se näytä loppuvan vieläkään.

Tera on ja tulee aina olemaan se mun ensimäinen lintu. Tärkein ja rakkain kaikista. Se opetti mulle  niin paljon. Meillä oli niin monet hyvät hetket, ihan kahdestaan vain. Se oli aina piristämässä jos oli pahamieli. Mitäikinä tapahtui se oli aina ja tiesi jos joku oli vialla.  Monesti itkenyt ja saanut lohdutusta siltä, monesti ollaan yhdessä oltu suihkussa ja monet pienet päikkärit nukuttu ja vaan oltu…Ja jokainen hetki sen kanssa on ollut parasta.

Mulla on aivan sanoinkuvaamattoman kamala olo. Mun maailma on ihan romahtanut.. Mutta kun mietin, en mä voi tähän lopettaa. Oon työstäny hirveesti mun lintujen eteen ja lopettaminen tuntuu niin väärältä. Oikeestaan tuntuu että mun pitää jatkaa ja vahvempana. Ei mua voi viedä alas näin. Multa otettiin mun kaikkeus, mutta aion silti… mennä eteenpäin.  On mulla Armin, joka on puoliksi Teraa… jos vaan saisin sitä pesitettyä vielä joskus ja saada sen geenit eteenpäin. Maailman ihanin ja upein lintu se oli.

Mun hanipöö…

8.8.2010 – ~6.11.2016

08122010176

Teran ihan ensimäinen päivä

kakaotalk_20161107_075427071

Ihan viimesin kuva…

Viimesen kuulumiset vielä

Aikasemmassa postissa odottelin vielä C poikueen nuorimmaisen, TeraNympicus’s Counter-striken,  kuulumisia. Counter-strike on nykyään nimeltään Chili ja hänellä on kaunis neitokakadukaveri nimeltään Eddie.  He elävät yhdessä hyvää perhe-elämää. Olen niin iloinen kun saan nähdä miten pienokaiset pääsevät osallistumaan perheen elämään niin paljon. Tässä muutama kuva pienokaisesta. Aivan isänsä näköinen!
img_20160810_143611 20161028_164415 20160907_171058 20160713_153255

Tulevalle linnulle, jonka haen siis lemmikkimessuilta 12.11, olen pohtinut nimiä, mutta valinnanvaikeus on hurja.  Tällähetkellä vakaimpina ehdokkaina on ollut Daemon, Ludwig tai Ebrietas (jos tyttö). Saanee nyt nähdä vielä, sukupuoli olis kiva tietää ennenku nimeä päätän, mun tuurilla jos valitsen jotenkin… poikamaisen nimen, se on tyttö ja vice versa.  DNA testin tuloksia odotellessa. Pian onki jo aika hakea lintu. En millään malttais odottaa messuja.

Uudet sivut + poikasten kuulumisia

 

kakaotalk_photo_2016-10-26-11-35-51

Cactus juice, nykyisin Odin

Nyt sivut on viimein saatu kunnolla siirrettyä kokonaan uudelle alustalle ja oikealle domainille ilman mitään epämääräsiä redirectejä. Sivut on vielä kesken, ulkoasu hakusessa ja vanoista posteista puuttuu kuvat, näille en oikeen mahda mitään. Alotan mielummin alusta kun lähen selaamaan ikivanhoja posteja ja lisäten jotain vanhoja huonoja kuvia niihin.

Kyselin hetki sitten taas poikasten kuulumisia. B poikue eli Bright eyes ja Breikkeri voi hyvin. Ne asuvat edelleen samassa paikassa ja ovat saaneet kaksi rescue lintua kaveriksi. Valitettavasti Breikkeri osottautui naaraaksi ja Bright eyes koiraaksi, menivät ne vähän pariutumaan ja ovat kovin kiinnostunut pesimisestä. Onneksi epähalutut poikaset voi kuitenkin estää eikä tästä isompaa ongelmaa poikinut.

C poikueen Cactus juice oli vaihtanut kotia, ja melkeen iski paniiki kun ei löytynyt poikasta sieltä mistä piti. Onneksi se on kuitenkin saanut hyvän kodin ja tyttöystävänkin siellä! Proffahan muutti tänne ja C poikueen nuorimmaisesta odotan vielä viestiä

14808725_10154657084949634_490268815_o

Bright eyes

14787610_10154657092389634_807056793_o

14803259_10154657086244634_589970580_o

Breikkeri

HIENOJA JUTTUJA

Pitkästä aikaa tAAS! kiva alottaa jokainen postaus sillä että ”ompas siitä pitkäaika ku viimeks kirjotin”. Pahottelut että on jäänyt kirjotus, mutta oikeesti inspiraatio ja motivaatio on kaikki ollu ihan nollissa. Mutta VIIMEIN nyt ehkä! ehkä jaksan taas herätä täälläkin.

photo-2-10-2016-13-41-58
Eli ihan ensimmäisenä kerron että uusi pulu kotiutui hyvin, se on Anghelin kanssa jo hyvää pataa. Se on siis hyvä, Anghelki on piristyny reilusti siitä mitä se  oli.

C poikueen Cunning Professor eli Proffa muutti takasin tänne parveen <3 Siitä on kasvanut niin upea hieno lintu! Se pääsi parveen asumaan ja hyvin näytti kotiutuvan. Se ensin alkuun yritti kosia vähän kaikkia ja laskeutu muiden selkään, törkeä lintu. Sen jälkeen se hetken yritti Arminia kosia, mutta Arminia kun ei kiinnosta muutakun äiti… Sen jälkeen se ihastui Kaijiin ja vieläkin näyttäisi olevan kiintynyt siihen… voih.. Kumpikin koiraita 😀

Sitten jotain tosihienoa taas! Mulle on tulossa Idan R poikueesta uusi lintu! SFDS(/valkokasvo) värinen. Eli Single factorin dominoiva hopea. Sukupuoli todennäköisesti koiras, mutta jos se on naaras niin sovittiin että Idan seuraavasta poikueesta otetaan sille sitte pastellikasvo mies puolisoksi 😀  Aivan ihanaa! ja kaikenlisäksi saan hakea linnun messuilta 12.11! Pääsen pitkästä aikaa tapaamaan ihania lintuihmisiä! aaaa On niin hyvä olo!

Päivitin mun sivuja vähän, piti pistää ”lintuni” osio kuosiin kun oli ihan räjähtäny… mutta voisin taas yrittää fixailla muitakin  juttuja ihan kunnolla…

Kaikinpuolin asiat näyttää taas valosemmilta ja ehkä motivaatiokin jaksaa taas pysyä.  On oikeestaan ollu ikävä tätä tunnetta kun on intoa ja virtaa näin paljon! <3

Pitkästä aikaa

ehh jäänyt taas kirjottelu vähemmälle. Eikä sille oikeen oo mitään tekosyytäkään, ei vaan oo ollu sanottavaa eikä inspiraatiota kirjotella mitään.14231195_1232388420155478_1194721340356189295_o

Mitähän täällä sitten on tapahtunu? Ei mitään erikoista. Anghelin kaveri Nageki löytyi yks päivä kuolleena tuntemattomasta syystä, vaivalla sille etsin kaveria, mutta timanttikyyhkyjä ei löydä yhtään mistään. Raukkaparka oli selkeesti ihan masentunut kun se jäi yksin.  Eläinkaupan kautta sitten saatiin tuotua mulle lintukaveri.

Olin itse menossa tapahtumaan bussilla ja saan puhelun että lintu on noudettavissa ja pitää hakea sieltä. Kesken matkan piti jäädä bussista ja kääntyä takasin. Just ku manasin et niin käy kuitenkin.

Sain pienen turvallisesti kotiin ja Anghel löysi kaverin heti ja nyt ne nukkuukin vierekkäin.  Hirveesti siitä tirpasta ei tiedä, muutakun 2016 vuoden poikanen, sukupuoltakaan ei vielä tiedä.  Menin sitten möläyttämään ääneen että ”uus lintu tarvii nimen” ja se nimettiin mulle heti. Sen nimeksi tuli Undertaker ja lyhyesti sanottuna Hautis. Kiitos Erneli…

Ei muuta ihmeellistä taida olla tapahtunut. Linnut sai pudotettua niiden pimennysverhotki katosta joten naulasin verhon seinään kiinni. Ne on saanu siitäkin jo kulman auki 😀 mitä ihmettä…

Muutto

On päivättäminen jäänyt taas koska ei ole ollu sanottavaa. Oikeen mitään spektaakkelia tapahtunut. Jokatapauksessa nyt pieni tilannekatsaus.

Olen muuttamassa 29 päivä tätäkuuta. Pysyn kyllä Tampereella ja ihan lähellä tätä nykyistä asuntoa. Lintujen siirto taas mielessä kuinka siitäkin selvitään. Lintuhuone pitää rakentaa myös uuteen asuntoon. Noh ehkä yritän tehdä siitä jotenkin… toimivemman. Mahollisesti helposti siivottavamman.  Laittelen kuvia sitten joskus.

Surullisempi asia mitä tapahtui oli, löysin Nagekin yhtenä päivänä kuolleena lintuhuoneesta. Syytä en löytänyt. En siinä shokissa tajunnut sitä mihinkään Eviraakaan lähettää, kaikki tuli niin puskista. Anghelille olen yrittänyt kaveria metsästää jostain, mutta nää timanttikyyhkyt on kyllä niin kiven alla. Toivotaan nyt parasta että jostain liikenisi kaveria…

Random lisä, hankin tatuoinnin. Siluetin lempilinnusta tohon ranteen lähelle. Hyvää kuvaa ei nyt siitä toistaseks oo. Ottakaa muutama tällanen

Erwin

Jiyuu  istuu siiven päällä..